Opettaja on maailman tärkein ammatti

Kansanedustajien blogit

Tiedon ja osaamisen välittäminen toiselle ihmiselle on mielestäni arvokkainta, mitä elämässä voi tehdä. Opettajat tekevät sitä ammatikseen, mutta yhtälailla osaamisen ja tiedon jakamista tapahtuu kerhoissa, harrastuksissa ja kaikessa kansalaistoiminnassa. Yhteiskunnallinen muutos nojaa ennakkoluulojen murtamiseen ja oikean tiedon välittämiseen.

Maailma ei ole yksinkertainen eikä sen pidäkään olla. Inhimillinen kehitys lähtee terveestä halusta kyseenalaistaa, uteliaisuudesta uuteen ja keskustelusta, jossa väite kohtaa vastaväitteen. Suomalaiset opettajat ovat maailman huippuja. Siitä on paitsi pidettävä kiinni, niin opettajien osaamiseen on myös voitava luottaa. Vain totuutta etsivä, ammattitaitoaan ylläpitävä opettaja voi tarjota oppilailleen ympäristön, jossa kehittyä. Kaikki tietämys lähtee tiedon janosta, eikä sitä pidä sammuttaa missään iässä.

Koulutukseen on oltava pääsy kaikilla

Ihmisellä tulee olla mahdollisuus pyrkiä parempaan ja kehittää omaa sekä läheistensä elintasoa riippumatta omasta taustasta. Erityisesti lasten tasavertaista mahdollisuutta kehittyä läpi kouluajan tulee varjella. Mahdollisuuksien tasa-arvo on kokoomuslaisen ajattelun ydin ja se pätee keskeisten hyvinvointivaltion periaatteiden mukaisesti koulutukseen kaikilla asteilla.

Varhaiskasvatus ja peruskoulu ovat inhimillisen kehityksen perusta. Ihmisten erilaisuudelle on annettava tilaa jo varhaisesta lähtien. Se tarkoittaa opettajien korkean pedagogisen osaamisen lisäksi myös opettajan vastuun korostamista: opetussuunnitelmaa on voitava soveltaa omaa koulua, erilaisia ryhmiä ja oppilaita tarkoituksenmukaisimmin palvelevalla tavalla. Tässä on voitava luottaa opettajien syvälliseen ammattitaitoon; se lisää paitsi työmotivaatiota, myös tuloksia.

Opetussuunnitelmaa tulee kehittää suuntaan, jossa yhä enemmän tehdään tilaa myös tekniikalle ja käsillä tekemiselle. Sivistystä ovat kulttuurin, toisten huomioimisen sekä tiedon lisäksi myös vuorovaikutus- ja keskustelutaito, erilaiset menetelmät sekä ongelmanratkaisu. Ohjelmointi tulee tänä vuonna opetussuunnitelmiin, mikä on erinomainen asia. Kaikista ei tule koodareita – kuten ei tule kirjailijoitakaan – mutta logiikan ymmärtäminen auttaa jokaista myös tietotekniikan käyttäjänä.

Osaamista oppii muuallakin kuin koulussa

Moni oppii alansa huipuksi omasta innostuksestaan – joskus jopa kokonaan ilman muodollista koulutusta. Esimerkiksi jotkin huippukokit ja huippukoodarit ovat ajan saatossa tehneet rakkaasta harrastuksesta itselleen ammatin. Tämä ei ole uhka perinteiselle koulutusjärjestelmälle, vaan päinvastoin suuri mahdollisuus. Huippuosaaminen lähtee intohimosta, ja koulu voi parhaimmillaan tarjota sille sytykkeen.

Mitä nopeammin osaaminen maailmalla kehittyy ja mitä tiiviimmin olemme kuluttajina mukana kansainvälisessä vaihdannassa, sitä nopeammin muuttuvat myös työn ja osaamisen muodot. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkuvasti päivittää osaamistaan. Se ei tarkoita muodollisen koulutuksen merkityksen vähenemistä, mutta koulutus muuttaa välttämättä muotoaan.

Murros edellyttää karkeasti neljää asiaa. Tiedon tankkaamisesta siirtyy painopiste menetelmiin ja suuret kokonaisuudet pilkotaan moduuleiksi, joita voi suorittaa tehokkaasti myös muulloin kuin kerralla työuran alussa. Peruskoulun on tarjottava vahva sivistyspohja jokaiselle.

Työssä oppimiselle tehdään tilaa kaikissa elinkaaren eri vaiheissa perusasteen jälkeen. Perinteinen oppisopimuskoulutus -konsepti tekee paluun, jotta työelämään pääsee nuorena nopeasti. Hallitus edistää tähän tarpeeseen koulutussopimusta, joka mahdollistaa ammattitutkinnon hankkimisen työpaikalla opiskellen.

Pätevyys ei ole pelkkää paperia

Erilaisille työn ja toimeliaisuuden muodoille on tehtävä tilaa työuran aikana ja tämä on otettava huomioon muun muassa sosiaaliturvassa. Kannatan perustulomuotoista perustili-mallia, joka mahdollistaisi työn, opiskelun ja yrittämisen joustavan nivomisen sosiaaliturvaan elämän eri vaiheissa. Osaamisen kehittäminen lähtee työpaikoilta, mutta myös ihmisestä itsestään, mikä edellyttää luottamusta ja osaavaa johtamista.

Tiukoista pätevyysvaatimuksista ja pelkästään muodollisesta koulutuksesta palkitsemisesta on päästävä. Tulevaisuuden työelämässä on voitava palkita nykyistä paremmin osaamisesta, tuloksista ja kokemuksesta tittelin ja iän sijaan. Hiljalleen myös kulttuuri muuttuu erilaista osaamista arvostavaksi: maisterin paperit eivät ole itseisarvo, vaan Suomessa on tilaa monimuotoiselle pätevyydelle. Tämän oivaltamiselle tulee tehdä tilaa jo alakoulussa; erilaisuutta on kunnioitettava ja voimakkaasti tuettava silloin kun lapsen omakuva vasta kehittyy. Uteliaisuuteen on kannustettava eikä virheitäkään saa liiaksi pelätä.

Kirjoitan tällä viikolla koulutuksesta, osaamisesta ja sivistyksestä. Tässä kirjoitussarjan ensimmäinen osa.

Pyrin Kokoomuksen puheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa.