Kun pienenä pelasimme pihapelejä tai ammuimme rankkareita, oli kilpailuvietti aina mukana. Jokainen meistä halusi voittaa, niin minä kuin muutkin. Kilpaileminen oli niiden pelien suola – ja pippuri. Sen jälkeen olen pelannut jääkiekkoa, jalkapalloa ja käsipalloa. Aina näissä joukkueissa on harjoiteltu ja tehty asioita samalla päämäärällä: jotta joukkue menestyisi, jotta se voittaisi.
Olen omistanut Jokereiden joukkueen 26 vuotta. Jokainen kausi on satsattu kaikki resurssit siihen, että seuraavalla kaudella nostettaisiin kannu voiton merkiksi. Valmentajia on vaihdettu, jotta saataisiin parempia tuloksia.
Yleensä se ei ole kannattanut – joukkue on koottu väärin ja sitä yrittää korjata omia virheitään valmentajien kustannuksella – mutta taustalla on sama ajatus: kaikki pitää yrittää ja tehdä, jotta voitto saavutetaan.
Siksi olen jännittänyt sadoissa seuraamissani otteluissa kainalot märkänä, että kuinkahan tässä pelissä oikein käy. Näiden omien kokemuksieni ja tuntemuksieni vuoksi minusta oli käsittämätöntä kuulla Suomen huippu-urheiluyksikön johtajalta Mika Kojonkoskelta lausunto, jonka mukaan olympiajoukkueella ei ole tavoitteita!
Pääasia on, että kaikilla on hauskaa ja hyvä fiilis.
Todella kummallista. Tuollainen lausunto on jopa vastuunpakoilua. Kojonkoski palkattiin yli viisi vuotta sitten, ja tehtävä oli selvä: parantaa Suomen menestystä arvokisoissa. Siksi tämä ”ei ole tavoitteita”-löpinä on ihan käsittämätöntä. Missä ovat tulokset tästä pitkästä työstä, kysyn minä.
En usko, että Matsson lähti uimaan sen vuoksi, että hänellä olisi hyvä fiilis. Hänen kommenteistaan voi lukea sen suoraan: tavoite oli vain menestyä, minkä vuoksi pettymys oli niin suuri. Tuula Tenkanen tavoittelee mitalia, tuskin hänen päätavoitteensa oli kokea hauskoja fiiliksiä avajaisissa.
Olympialaisiin lähtevät urheilijat ovat harjoitelleet vuosia ja vuodattaneet hikeä päästäkseen sinne. On heidän kunnioittamisensa puutetta, jos ylin urheilujohto ei uskalla asettaa edes tavoitteita.
Pihapeleissä kuin joukkueissa oma fiilis parani, jos teki maaleja tai joukkue keräsi voittoja. Mutta oli se hauskaa muulloinkin, eikä häviäminen ollut pohjimmiltaan niin vakavaa.
Mutta ei meille maksettukaan palkkaa julkisista varoista.