Tuore Oma Linja- tutkimus kertoo karua sanomaa peruskoulun kehityssuunnasta. Tutkimuksen mukaan oppimistulokset heikkenevät, osa koululaisista ei pysy enää mukana ja koulu ei ole enää tasa-arvoinen. Eroja on alueellisesti sekä tyttöjen ja poikien välillä. Peruskoulussa tytöt menestyvät poikia paremmin.
Perusopetuksen suuntaa tulee kääntää. Tasapäistämisen tielle on saatava päätös. Kaikkien ei tarvitse oppia samaa ja samaan aikaan vaikkakin kaikille tulee asettaa vähimmäistavoitteet osaamiselle. Tämä siksi, että polku toiselle asteelle olisi sujuva ja kaikki jatkokoulutusvaihtoehdot olisivat mahdollisia.
Tasa-arvoa on tunnustaa, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen oppija erilaisine vahvuuksine ja heikkouksineen. Jokainen lapsi myös kehittyy omaa vauhtiaan. Lisäksi jokaisella lapsella on oma tapansa oppia. Yksi oppii lukemalla, toinen kuuntelemalla, kolmas visuaalisesti ja neljäs tekemällä jne. Tästä tullaankin siihen, että yhä enemmän tulee kiinnittää huomioita, miten jokainen koululainen opastetaan oppimaan hänelle parhaaksi sopivalla tavalla.
Uusi opetussuunnitelma on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksinään riitä. Nykyisen tiukasti vuosiluokkasidonnaiseen oppimiseen perustuvan mallin sijaan tulee luoda yksilöllisiä opinpolkuja. Digitalisaatio tuo tähän osaratkaisun mm. älykkäiden oppimisalustojen kautta. Oma Linja – hankkeessa lähdetään kokeilujen kautta rakentamaan yksilöllisiä oppimispolkuja. Lisäksi hallituksen kärkihankkeen avulla on päästy jo liikkeelle oppimisympäristön ja opettajien osaamisen päivityssarjan kanssa.
Erityistä huolta aiheuttaa Pisa-tuloksissa jo pidemmän aikaa näkyvissä ollut luku- ja laskutaidon heikentyminen. Yhä useampi jää PISA-asteikon minimitason alapuolelle. Perustaidoilla on erittäin suuri merkitys jatko-oppimisen kannalta. Lukutaito vaikuttaa suoraan muiden oppiaineiden oppimiseen.
Katse on käännettävä seuraavina vuosina löytämään uudet keinot saada lapset innostumaan lukemisesta ja laskemisesta. Tarvitaan kansalliset perustaitotalkoot, jolla tilanne saadaan korjattua. Oppimisessa tulee hyödyntää entistä enemmän mm. pelillistämistä. Samalla lailla kuin Pokemoneja metsästetään liikkuen, niin tulisi luoda ”vahingossa ja huomaamatta oppimisen” – mallia lukemiseen ja laskemiseen. Koululainen lukeekin satoja sivuja kirjoja etsien johtolankoja ja ratkaisee matemaattisia yhtälöitä pelien kautta.
Ei riitä, että kouluissa luodaan uuden suunnan luova loikka. Tämän lisäksi tarvitaan varhaiskasvatuksen aseman vahvistamista. Monet oppimisvaikeudet voidaan taklata jo päiväkoti-iässä. Yli hallituskauden menevänä tavoitteena tulee olla, että pitkällä aikajänteellä saadaan jokainen yli kolmevuotias osallistumaan varhaiskasvatukseen. Tähän tulee luoda mahdollisimman nopeasti tulevien vuosien toimenpidepolku.