Systeemi on itse ”pakkoyrittäjyyden” syy

Kansanedustajien blogit

Nykyään joka päivä perustetaan uusia toiminimiä ja muita yritystoiminnan muotoja. Ihmiset haluavat elättää itsensä olemalla yrittäjiä. Yksi syy on tietysti jonkinlainen vaihtoehdottomuus, josta puhutaan typerällä nimellä ”pakkoyrittäjyys”. Sen taustalla on yksinkertaisesti se, että yrittäjä ei halua palkata uusia työntekijöitä palkkatöihin, koska jos tulovirta ehtyykin tai tulee muuten vaikeuksia työntekijän kanssa – puolin tai toisin – irtisanominen on todella vaikeata.

Tämä on yksi epäkohta, joka meidän on pakko saada korjaantumaan. Siinä ei ole kyse siitä, että yrittäjät ehdoin tahdoin haluaisivat huonon vuoden tullen heittää osakkeenomistajien vaatimuksesta väkeä pihalle. Sellaisia suuryrityksiä on Suomessa kourallinen. Suurin osa yrittäjistä on pienten pajojen ja firmojen ihan tavallisia omistajaihmisiä, eikä silloin ole kyse ahneudesta vaan siitä, että kaikki kaatuu – myös oma ja perheen talous – jos rekrytointi on ollut väärä, taloustilanne muuttuu, mutta kukaan muu ei jousta kuin yrittäjän pieni liikevaihto eli käytännössä hän itse.

Järjestelmämme pitäisi olla joustava. On elintärkeätä, että ihmisiä on helpompi palkata ja jos tarve loppuu, myös helpompi lopettaa työsuhde. Jos nämä eivät onnistu, kaikki palvelut pyritään ostamaan ulkoa, usein juuri niiltä ”pakkoyrittäjiltä”. Sen pakon on luonut systeemi, eikä joku paha näkymätön käsi. Siksi mikroyrittäjyys tai yksinyrittäminen, miksi sitä ikinä kutsutaan, lisääntyy.

Hallituksen hankkeet kuten soteuudistus ja liikennekaari tulevat lisäämään yrittäjyyttä, josta on hyötyä kaikille. Siitä olen varma. Syrjäseuduille tulee syntymään uusia yksinyrittäjiä. Ministerille naurettiin, kun hän sanoi taksiyrittäjän voivan lisätä palveluvalikoimaansa vaikka ruoka- tai postipalveluja. Miksi nauru? Olisi ehkä ihanaa elää entisessä maailmassa, jossa työpaikkoja oli lähes kaikilla yksi ja se pysyi koko eliniän. Mutta tulevaisuus muuttuu, yhteiskunta muuttuu.

Hallituksen tekemä yrittäjävähennys on hyvä avaus yrittämisen rakenteiden parantamiseksi. Eilen asiasta keskusteltiin eduskunnan salissa – jossa demareiden Timo Harakka vaahtosi asiasta ihan kun hän ei edes ymmärtäisi mistä on kysymys. Tottakai kaikki pieniä yrittäjiä pitää kohdella samalla tavalla, tuloista riippumatta.

Kaikki pysyvä muuttuu, niin myös se tapa, miten, missä ja millä rakenteilla ihmiset tekevät työtä. Siitä tulee pirstaleisempaa, mikä on tietysti monelle stressaavaa. Mutta jos järjestelmä ei muutu, jäämme vielä stressaavampien – niin yksilön kuin kansantalouden kannalta – voimien alle. Jos meinaamme tulevaisuudessa pärjätä, on meidän jäykät työmarkkinamme saatava murrettua. Sen on sanonut esimerkiksi nobel-palkittu Bengt Holmström. Ja on muuan kansanedustaja Harkimokin sattanut asiata mainita joitakin kymmeniä kertoja.