Työnantajajärjestöillä ja ammattiliitoilla on erityinen oikeus toimia lain ulkopuolella. Niille on jo 1970-luvulta saakka annettu erityisasema verottomien jäsenmaksutulojen hankkimiseen. Valtio ei puutu mistään kulmasta ammattiliittojen palkansaajilta laskuttamiin maksuihin. Verovähennysoikeus on valtion antamaa tukea. Lisäksi työmarkkinajärjestöjen sijoitusten tuottamat tulot ovat verovapaita, koska yhdistykset katsotaan yleishyödyllisiksi.
Tämä kaikki on kummallista, sillä moni laki ei oikeastaan edes tunne käsitettä ”työmarkkinajärjestö”. Ainoastaan verolain soveltamiskäytännön mukaan työmarkkinajärjestöiksi määritellään etujärjestöt, joiden tehtävänä on neuvotella ja sopia työsuhteiden osapuolia sitovat tai muuten noudatettavat ehdot työsuhteissa.
Tämän soveltamiskäytännön mukaan työmarkkinajärjestöillä, ammatti- ja työnantajaliitoilla, neuvottelujärjestöillä ja keskusliitoilla ei ole minkäänlaisia velvoitteita avata sijoitus- tai tilitietojaan. En ymmärrä miksi, sillä näillä järjestöillä on muita järjestöjä laajemmat oikeudet saada julkista tukea. Monessa muussa lainsäädännössä julkinen tuki velvoittaa järjestöjä laajempaan avoimuuteen kuin organisaatioita, jotka eivät ole julkisen tuen piirissä.
Toiminnan tietojen julkaisuvelvoitteeseen liittyy niiden rekisteröintivelvoite. Pienyrityksiä suuremmat firmat ovat velvollisia rekisteröimään tilinpäätöksensä osakeyhtiölain nojalla. Nykyisen lain mukaan rekisteröintivelvollisia ovat myös sellaiset yhdistykset ja säätiöt, joiden tilikauden seuraavista rajoista ylittyy vähintään kaksi: liikevaihto 12 miljoonaa euroa, taseen loppusumma kuusi miljoonaa tai palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.
Lisäksi nykyinen lainsäädäntö – kirjanpitolain uudistetussa muodossa – velvoittaa työmarkkinajärjestöt rekisteröimään tilinpäätöksensä. Kolmannen luvun yhdeksännen pykälän toinen momentti kuuluu: ”Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös muuhun kirjanpitovelvolliseen, joka on pienyritystä suurempi.”
Monen työmarkkinajärjestön liikevaihto ja taseen loppusumma varmasti ylittävät rekisteröintivelvollisuuden rajat. Miksi verottaja soveltaa lakia työmarkkinajärjestöjen pimeän toiminnan eduksi? Myös monen verojuristin mielestä isommat järjestöt kuuluvat määräysten nojalla jo nyt rekisteröintivelvoitteen piiriin. Nämä uudistukset ovat vastikään tulleet kirjanpitolakiin, mutta veikkaanpa, että tämä vuosikymmeniä hyssytelty työmarkkinajärjestöjen koskemattomuus ei tule muuttumaan – ei ainakaan ilman että systeemiä ravistetaan auki.
Miten on sitä paitsi mahdollista todeta, että järjestö on yleishyödyllinen, eli ei tuota voittoa tai taloudellista etua sen toimintaan osalliselle, ellei tämä järjestö anna toimintakertomustaan tai tilinpäätöstään kenenkään nähtäväksi?
Julkaisen tänään lakialoitteen, jossa esitetään, että työmarkkinajärjestöillä, keskusliitoilla sekä yksittäisillä ammatti- ja työnantajaliitoilla on velvoite toimittaa tilinpäätöksensä patentti- ja rekisterihallitukselle. Tämä muutos lisäisi työmarkkinajärjestöjen saaman julkisen tuen avoimuutta ja helpottaisi arviointia jäsenmaksujen verotuen tosiasiallisesta merkityksestä työmarkkinajärjestöjen edunvalvontatyölle. Muutos yhdenvertaistaisi yhdistykset ja säätiöt sekä parantaisi työmarkkinajärjestöjen toiminnan arviointiperusteiden läpinäkyvyyttä.
Lakialoitteeni mukainen lisäys kirjanpitolakiin toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattua kärkihanketta, joka vahvistaa kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Säädös myös mahdollistaisi hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmaan kirjatun selvitystyön pääomatuloverotuksesta, omaisuuden verotuksesta ja eri sijoitusmuotojen verokohtelusta vaalikauden aikana.
Olen melko vakuuttunut, että kunhan tilikirjat aukeavat, ammattiliittoja ei enää katsota voittoa tuottamattomiksi. Uskon myös, että ammattiliittojen jäsenmaksuja maksavat työntekijät tulevat huomaamaan, että vähemmilläkin maksuilla saa työttömyysturvan. Työnantajatkin varmasti pitävät lakialoitetta hyvänä, sillä liittojen ylisuuret maksut ovat aina pois firman tuloksesta.