Eliitti ei opi yhdestä kerrasta

Kansanedustajien blogit

Hyvinvoiva ylin eliitti poliitikoineen ja mediaihmisineen on erkaantunut siitä työtätekevästä keskiluokasta, jonka elintaso on pysynyt paikoillaan tai jopa pudonnut keskitasolta pikku hiljaa alemmaksi. Tämä USA:n presidentinvaalien jälkeinen analyysi on saanut vahvistusta jo nyt, mutta en tarkoita äänestystilastojen kyttäilyä vaan Ranskan presidentinvaaleja ja niihin liittyvää keskustelua.

Nimittäin Trumpista hiukan jo toenneet eliitin edustajat ovat alkaneet jo haukkua seuraavaa kokemaansa uhkaa, eli National Front -puolueen presidenttiehdokas Marine Le Peniä. Pen johtaa mielipidetiedusteluja, mutta poissa on hehkutus naisen etenemisestä vallan ytimeen. Sen sijaan globalisaatiosta nautintonsa saava eliitti oikealta vasemmalle on alkanut huolestua ”seuraavasta Trumpista”, maahanmuuton vastustajasta ja globalisaation ihanien hedelmien kyseenalaistajasta.

Ihan suoraan sanottuna mietin, että kuinka nämä ihmiset voivat olla niin saakelin tyhmiä, että aikovat jälleen kerran sytyttää vainovalkeat. Le Penin parjaaminen kasvattaa hänen julkisuuttaan. Palstamillimetrit ja -pikselit tekevät kaikille tiettäväksi, että Marine Le Pen on olemassa ja todellinen vaihtoehto kaikille heille, joita nykymeno syystä tai toisesta suututtaa.

Eivätkö ne opi kerrasta? Äänestystilastojen lisäksi verkossa näkyi myös pieniä tutkimuksia USA:n ehdokkaiden saamasta medianäkyvyydestä. Trump vei voiton riippumatta siitä mihin suuntaan julkaisu oli poliittisesti kallellaan.

Nyt samaa pöyristymistä harjoitellaan Le Penin kohdalla. Veikkaan, että hänen isänsä, juutalaisten kansanmurhaa ”historian detaljiksi” kutsunut National Frontin perustaja seikkailee taas lehdissä kauhistuttamassa kansaa. Tämä siitä huolimatta, että Marine Le Pen on tehnyt selkeää pesäeroa isäänsä ja esimerkiksi Foreign Affairs -lehden tuoreessa haastattelussa Marine Le Pen puhuu kuin mikäkin oikeistososialidemokraatti. Jos suomalainen lukija ei tietäisi puhujaa, keskiverto demariäänestäjä olisi taatusti samaa mieltä Le Penin kanssa.

Mutta median logiikka ja poliittisen eliitin epälogiikka unohtavat tämän. Ne tarjoavat tilalle vastustamista. Sen lisäksi kyllä he edelleen uskovat, että tolkuttamalla EU:n tuoneen rauhan ja vapaakaupan vapauttaneen ihmisiä köyhyydestä äänestäjät palaavat takaisin. Eivät he palaa. Se viesti on tyrmätty jo.