Peruskoulun korjaussarjalle on tarvetta

Kansanedustajien blogit

Tuoreen TIMMS-tutkimuksen mukaan oppimistulokset ovat notkahtaneet 2011 ja 2015 välillä luonnontieteissä 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä. Merkille pantavaa on, että tytöt ovat ohittaneet pojat näissä aineissa. Oppimistulosten heikentymistrendiä on ollut nähtävissä aiemmin Pisa-tutkimuksissa. Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006 alkaen. Ja ensi viikolla saanemme kuulla, että lasku suunta jatkuu.

Poikien oppimistulokset ovat heikentyneet erityisen paljon. Tasa-arvoa on myöntää se, että tytöt ja pojat kehittyvät hieman eri tahtiin. Toisaalta uskon, että uusi opetussuunnitelma tuo tähän hyvän vastauksen –henkilökohtaisen opinpolun. Näin oppijoita ei käsitellä yhtenä massana, vaan yksilöinä. Hyvä niin.

Oppimistulosten heikentyminen on vakavan pohdinnan paikka. Oppimistulosten kehityssuunta on yksinkertaisesti käännettävä. Emme voi menettää tärkeintä kivijalkaamme maailmallakin tunnettua osaamistamme -pienen maan tärkeintä kilpailutekijää.

On analysoitava, että miksi oppimistulokset ovat heikentyneet ja teemmekö riittävästi korjaavia toimenpiteitä ja mitä lisätoimia tulee tehdä sisältäen koulun työrauhan takaamiseen liittyvät lisätoimet. Levottomassa luokassa opettaja ei pysty opettamaan, ja oppilaiden oikeus oppimiseen vaarantuu.

Meiltä päätöksentekijöiltä on puuttunut rohkeutta tehdä riittävästi kyseenalaistavia kysymyksiä ja uudistuksia. Lisäksi voi olla, että emme myöskään ole osanneet kysyä riittävän laajalti oppilailta. Voi olla, että koululaisilta löytyisi aivan uudenlaisia tulokulmia peruskoulun kehittämiseksi. TET-harjoittelijani aikoinaan kysyikin, miksi oppilailta ei kysytä, miksi opit eivät mene perille.

Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että nykyinen hallitus on uskaltanut lähteä tekemään uudistuksia sekä etsii uusia vastauksia peruskoulun oppimistulosten parantamiseksi. Yksinkertaisesti meillä ei ole muita vaihtoehtoja, kuin hakea uusia toimintamalleja. Se on lasten ja nuorten etu.

Korjaustöihin on onneksi ryhdytty. Ministeri Grahn-Laasosen asettama asiantuntijaryhmä sai valmiiksi alkusyksystä Uusi peruskoulu-ohjelman, jota lähdemme nyt toteuttamaan. Peruskoulun uudistustyölle on asetettu kolme keskeistä tavoitetta: oppijalähtöisyys, maailman parhaat opettajat sekä avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Ohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista ja sitä tuetaan 90 miljoonalla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana.

Yksi tärkeimpiä selittäjiä hyville oppimistuloksille on suomalaisten opettajien korkea osaamistaso. Yhteiskunnan muutos ja uusien opetussuunnitelmien tulo edellyttävät kuitenkin uusia taitoja opettajilta, siksi opettajien osaamiseen panostetaan hallituskaudella. Uusi peruskoulu -ohjelma tarjoaa jokaiselle Suomen 2500 peruskoululle mahdollisuuden ”tutoropettajaan”, jonka tehtäviin kuuluu antaa opastusta muille opettajille uudesta pedagogiikasta ja digitaalisuuden mahdollisuuksista.

Ensi keväänä valitaan kuntiin uudet valtuutetut. Kunnissa on syytä koulusäästöjen sijaan satsata opetukseen. Se kannattaa. Opetukseen laitettu euro on investointi, joka tuottaa monella tavalla hyvää.

Laadukas perusopetus on maamme kivijalka. Suomen osaamistaso tulee kääntää kasvuun, jotta maamme nuoret saavat jatkossakin parhaat mahdolliset eväät elämäänsä varten. Tie tähän tarkoittaa rohkeita uudistuksia, joihin on jo lähdetty.