Kokoomuksen Mäkelä: Alueuudistus ja kasvupalvelut eivät saa jäädä soten varjoon

Kansanedustajien blogit

Tiedote
2.3.2017

Kokoomuksen Outi Mäkelä on tyytyväinen siihen, että alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaki on vihdoin lähtenyt lausuntokierrokselle.

Aluehallintouudistuksen ajatus on keventää ja madaltaa hallinnon portaita, kun uusille maakunnille siirtyy nykyisen aluehallinnon hoitamia tehtäviä.

–Alue- ja maakuntahallintojen yhdistäminen on ollut hanke, jota on maakunnissa pohdittu jo pitkään, ja joka olisi ollut tarkoituksenmukaista tehdä ilman sote-uudistustakin. Tämä osa uhkaa helposti jäädä soten varjoon, vaikka se ansaitsee vähintään yhtä tarkan läpikäynnin ja huolellisen valmistelun, Mäkelä sanoo.

Kasvupalvelulla tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joka yhdistää nykyisiä TE-palvelun ja yrityspalvelun tehtäviä. Kasvupalvelulla tuetaan elinkeinoelämän ja yritysten kasvuedellytyksiä, hoidetaan työnvälitystä sekä edistetään työnhakijoiden työllistymistä ja uuden yritystoiminnan syntymistä.

Kasvupalvelu-uudistus tulee muuttamaan kuntien ja maakuntien suhdetta, mutta kunnilla säilyy jatkossakin vahva yleinen toimivalta mm. paikallisen kehittämisen, kasvu- ja elinkeinopolitiikan, sekä koulutuksen ja kulttuurin aloilla.

Kehittämis- ja kasvupalvelulain myötä palvelut on tarkoitus tuottaa markkinaehtoisesti, jolloin eri toimijat ovat yhdenvertaisessa asemassa, eikä kilpailu pääse vääristymään. Palvelut järjestetään monituottajamallilla ja maakunta vastaa itse palvelujen tuottamisesta vain silloin, kun markkinoilta ei löydy sopivia palveluntuottajia tai kyse on tehtävistä, joita ei voi viedä markkinoille.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan nykyisen järjestelmän haasteita on esimerkiksi se, että yrityksille suunnatun perusneuvonnan työnjako ja roolitukset eri toimijoiden välillä eivät ole kovin selkeät. Mäkelä uskoo kilpailun tuovan nykyiseen toimintatapaan elementtejä, jossa vain tarkoituksenmukaisille palveluille on kysyntää.

–Harmillista kuitenkin on, että pitkään työn alla ollut pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ei vielä ehtinyt tähänkään lähtöön. Aikataulut ovat olleet koko tämän maakuntauudistusprosessin osalta tiukat, mutta erillisistä palasista huolimatta kyseessä on kokonaisuus ja olisi hyvä, että lausunnonantajat voisivat arvioida ehjää kuvaa, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan kuntien roolia työllistämisasioissa on myös syytä pohtia. Nykyisin kunnilla on rahoitusvastuu pitkään työttöminä olleiden työmarkkinatuesta, kun TE-toiminnot ovat ELY-keskusten vastuulla. Kuntien ja TE-toimijoiden välinen puutteellinen tiedonkulku ja erilaiset asiakasjärjestelmät aiheuttavat tällä hetkellä sekavuutta ja kunnilla on vaikeuksia toteuttaa työllistämistavoitteita käytettävissä olevan tiedon varassa.

–Tässä yhteydessä tulisi ratkaista myös se, onko järjestelmä tarkoituksenmukainen: kohdennetaanko kuntiin edelleen jatkossa näitä sanktioita, eli rahoitusvastuuta pitkään työttöminä olleiden työmarkkinatuesta, vai ovatko kunnat enää oikea kohde näille maksuille, Mäkelä painottaa.