Onko demokratia uhanalainen laji?

Kansanedustajien blogit

Kuntavaalien ehdokaslistat on jätetty ja nyt nähdään, että lähes kaikkien puolueiden ehdokasmäärät laskivat huomattavasti. Suuret puolueet lähtevät kuntavaaleihin noin tuhat ehdokasta lyhyemmillä listoilla kuin vuonna 2012.

Asia herättää monia kysymyksiä: pitäisikö olla huolissaan? Onko demokratia vaarassa? Heijastuuko sama trendi myös äänestysaktiivisuuteen?

Sitä, että ehdokkuus kiinnostaa aiempaa harvempia, voi yrittää selittää monella tavalla: ihmisten arkea vaivaa loputon kiire, politiikka näyttää sotkuiselta ja riitaiselta, kuntien vähenevät tehtävät tekevät kuntavaikuttamisesta vähemmän houkuttelevaa, vaalit ja ehdokashankinta ovat siirtyneet synkimpään talviaikaan loppukesän koulun- ja uusien harrastusten aloittamisen alun tunnelmista, eikä ankeassa loskasäässä kampanjoiminen vain innosta.

Kuntaliiton kyselyn mukaan intoa asettua ehdokkaaksi ovat laskeneet niin yksityiselämään liittyvät syyt kuin tuleva sote- ja maakuntauudistuskin. Kyselyyn vastanneet kokivat, että kunnalliset luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, jolloin työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen hankaloituu. Suuremmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointia kunnan asioista pidettiin tekijänä, joka vähensi halukkuutta asettua ehdolle.

Politiikka on tänä sosiaalisen median aikakautena aina lähempänä kansalaisia. Kunnalliset ja valtakunnalliset päättäjät jakavat ajatuksiaan Twitterissä ja keskustelevat äänestäjiensä kanssa Facebookissa. Instagramissa pääsee näkemään ministerit, kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut harrastuksissaan ja työssään. Politiikka näyttäytyy henkilöiden kautta, mutta itse poliittinen substanssi tuntuu jäävän raflaavien ulostulojen, klikkiotsikoiden ja lomakuvien jalkoihin.

Jos politiikka etääntyy kansalaisista ja kansalaiset etääntyvät politiikasta, on demokratiavajeen uhka todellinen. Jos ja kun politiikka tuntuu etäiseltä, tai ankean byrokraattiselta lakipykälien pyörittelyltä, ei poliittinen vaikuttaminen varmasti olekaan kutsuvaa. Kun samaan aikaan kansalaisaloitteet ja adressit keräävät huikeita määriä allekirjoituksia, voi vain todeta, että politiikkaa on uudistettava. Maamme virallisen päätöksentekojärjestelmän pitää olla ihmisläheinen ja aidosti toimiva tapa vaikuttaa asioihin.

Tätä on nyt hyvä pohtia myös siksi, että parhaillaan ollaan säätämässä maahamme uutta hallinnon porrasta maakuntien ja maakuntavaalien myötä. Poliittisessa vaikuttamisessa – niin kunnallisessa, valtakunnallisessa, kuin maakunnallisessakin – on pohjimmiltaan kyse halusta vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Kuntaliiton kyselyssä kävi ilmi, että halukkuutta ryhtyä ehdokkaaksi nostivat nimenomaan ajankohtaiset asiakysymykset ja tulevaisuusnäkymät.

Maakuntavaaleissa yksi lisähaaste syntyy Uudellemaalle vaalipiirin koon myötä. Vaalipiiri kattaisi paitsi eduskuntavaalien Uudenmaan vaalipiirin, myös Helsingin vaalipiirin, jolloin ehdokkaita valittaisiin 1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiristä. Ennusteiden mukaan maakuntavaikuttajaksi olisi tuplasti niin vaikea päästä kuin eduskuntaan. Vaalikustannukset nousisivat kymmeniin tuhansiin. Ylivoimainen enemmistö maakuntavaltuutetuista tulisi valittua pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista, ja kehyskunnista suurimmasta osasta ei tulisi lainkaan edustajaa. Eduskuntavaalien vaalipiirejä arvioitaessa Uudenmaan vaalipiiriä on useaan otteeseen pohdittu jaettavaksi sen suuruuden vuoksi – nyt suunta olisi täysin päinvastainen.

1,6 miljoonan asukkaan vaalipiiristä ei Suomessa ole kokemuksia, mutta vaalipiirien yhdistämisestä on. Yhdistettyjen vaalipiirien äänestysaktiivisuus laski, kun ehdokkaat etääntyivät maantieteellisesti äänestäjistä, ja samalla kansalaiset kokivat päätöksenteon etääntyneen heistä. Demokratian toteutumista Uudellamaalla tulisi vielä erikseen arvioida maakuntalain eduskuntakäsittelyn yhteydessä ja puoluesihteerit voisivat myös osaltaan ottaa asiaan kantaa.

Yhdenvertaisuus ja demokratian turvaaminen ovat asioita, joita ei voi sivuuttaa, ja joiden puolesta on tehtävä töitä ja oltava valmiita uudistuksiin.

Julkaistu Verkkouutistin blogissa 4.3.2017