Toimittajat vahtivat toisiaan – eikä kukaan edes huomaa

Kansanedustajien blogit

Julkisen sanan neuvosto on elin, joka tulkitsee hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan ja julkaisemisen vapautta. Kuulostaa komealta, mutta mitä tuo oikeastaan tarkoittaa? Toimittajat vahtivat toimittajia. Sitä kutsutaan itsesääntelyksi. Mihin tämän elimen langettavat päätökset sitten oikein johtavat: eivät oikein mihinkään. Median pitää julkaista tuo päätös – tapa on, että lyhyesti jos se on langettava ja näyttävämmin, jos vapauttava – mutta mitään muuta ei tapahdu.

Eilen Yleisradio sai Julkisen sanan neuvostolta vapauttavan päätöksen Juha Sipilää koskevan verkkouutisen korjaamisesta ja langettavan päätöksen, koska ”voidaan tulkita”, että journalistista päätösvaltaa on luovutettu toimituksen ulkopuolelle.

Jotkut JSN-systeemin puolustajat sanovat, että ilman Julkisen sanan neuvostoa meillä olisi Suomessa amerikkalaistyyppisiä kunnianloukkausoikeudenkäyntejä. Tuskin. Perinteisen median toimittajat tietävät kunnianloukkausten rajat jo nyt. Sitä paitsi internetissä julkaisijoita on pilvin pimein. Hölmöimmillä on siellä lujin ääni: kommenttikenttien yksinäiset saalistajat eivät edes tunne käsitettä itsesäätely. He eivät todellakaan kuulu Julkisen sanan neuvostoon.

Uskon, että internet-aikana median kuin median tai ihmisen kuin ihmisen pitää ansaita luottamuksensa omalla toiminnallaan sen asiakkailta – lukijoilta, katsojilta –, ei miltään neuvostolta.

Toisekseen kaiken tämän hässäkän keskellä on ehkä hyvä muistaa, kuinka pienestä asiasta joskus kaikki lähtee liikkeelle. Tämä viimeinen Sipilän sotku, Katera Steel, jossa Sipilän serkun poika oli toimitusjohtajana. Se teki 500 000 euron kaupan kolmen prosentin katteella. Eli yritykseen tuli 15 000 euroa rahaa. Jos omistaja haluaa kotiuttaa tämän voiton, maksaa hän 55 prosenttia veroa, eli käteen jää noin 7000 euroa tästä valtavasta urakasta. Eli yritysriskin ottanut Sipilän serkun poika ei rikastu – ja jos hän omistaa vain murto-osan firmasta, jää hänelle joitakin satasia. Asia on täysin mitätön, mutta iso sotku tästä on syntynyt. Asiaa on jauhettu kuukausikaupalla ja nyt tuli JSN-päätös.

Langettava tuomio tuli äänin 6–6 eli toimittajat eivät itsekään tienneet oliko Yle tehnyt virheen vai ei. Sitä paitsi miten niin Sipilän toiminta ”voidaan tulkita painostamisyritykseksi”? Onko se sitä vai ei? Yle ilmoitti heti, että he tulkitsevat asian eri lailla ja Jääskeläisellä on johdon luottamus. Kaksi toimittajaa erosi kuitenkin jo Ylestä. Voiko mitättömällä jutulla olla näin sotkuisat seuraukset?

JSN:n painoarvo on tässäkin tapauksessa aika nolla. Eihän koko asetelmassa ole järkeä. Olisiko JSN tullut aikansa päähän? Pieni korjaus lehden alanurkassa tuskin on kovin luja perusta luottamukselle.