Alkoholilaki – mikä on tilanne?

Kansanedustajien blogit

Hallituspuolueet sopivat 19.5.2016 alkoholilain uudistuksesta, jonka jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lain, käyttänyt sen lausunnoilla ja ministeri Rehula on helmikuussa ilmoittanut olevansa valmis antamaan esityksen eduskunnalle toukokuun aikana.

Hallituspuolueista koostunut vuodentakaisen sovun neuvotellut ryhmä on kokoustanut toukokuun aikana muutamia kertoja, tehtävänään lain viimeistelyyn liittyvät tekniset kysymykset.

Keskiviikoksi sovittu kokous peruuntui, mutta asia etenee ensi viikolla ja toiveikkuutta on, että ministerin aikataulussa pysytään.

Uudistuksen myötä alkoholipolitiikan perusrakenne säilyisi pääosin entisellään. Taloustutkimuksen arvio on, että uudistus puolittaisi oluen, siiderin ja lonkeron matkustajatuonnin.

THL:n viimeisimmän tilaston mukaan matkustajatuonti kasvoi viime vuonna 13,3 prosenttia ollen volyymiltaan yhteensä 81,5 miljoonaa litraa; puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 8,4 miljoonaa litraa. Eniten tuodaan olutta ja lonkeroa.

Suomalaiset käyttävät arviolta noin 300 miljoonaa €/v alkoholijuomaostoihin ulkomailla. Alkoholia tuo ulkomailta joka toinen suomalainen. Toissavuotisen tutkimuksen (Regioplan Policy Research/EY ) mukaan Suomelta jää alkoholin rajakaupan takia saamatta vuosittain 164 miljoonan verotuotot.

Pelkästään alkoholiveron tuotto kasvaisi uudistuksen myötä STM:n arvion mukaan 65 miljoonalla. Luvussa eivät ole mukana alv, juomapakkausvero eivätkä pidemmältä arvoketjusta tulevat välilliset verotuottolisäykset (työllisyysvaikutukset kaupassa, valmistuksessa, kuljetuksessa jne.). Kokonaisarviota verotuottojen kasvusta on vaikea antaa, mutta huomattavista summista puhutaan.

Alkoholipolitiikkaa pitäisi arvioida neutraalisti, aivan samoin kuin kaikkea muutakin politiikkaa. Haitat ja hyödyt pitäisi arvioida tasapainoisesti ja samanlaisella tarkkuudella.

Lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, että kuluttajahyötyjä ei arvioida lainkaan. Ne kuitenkin ovat oletettavasti merkittävät, koska alkoholia ostavat miljoonat suomalaiset. Ongelmana on, että valtaville ihmisjoukoille tasaisesti jakautuvat hyödyt ovat yksittäistä ihmistä kohti niin pienet, että ne on helppo jättää huomiotta.

Alkoholin terveyshaittoja ei myöskään pidä sivuuttaa ja erilaisiin haasteisiin, kuten alkoholiongelmiin puuttumiseen työpaikoilla, lasten ja nuorten alkoholin saantiin tai päihdeäitien kuntoutukseen on löydettävä nykyistä tehokkaampia ratkaisuja.