Peruskoulut päivittyvät uuteen uskoon pala kerrallaan

Kansanedustajien blogit

Koulut ovat alkaneet. Aina näinä hetkinä pohtii, miten hienoa on saada olla suomalainen. Peruskoulusta korkea-asteelle kattava maksuton ja laadukas koulutus on asia, josta kannattaa pitää kiinni ja arvostaa. Opettajamme ovat maailman parhaita. Samalla kuitenkin myönnettävä, että peruskoulujen yllä roikkuu muutamia huolen aiheita. Pisa-tulokset ovat edelleen hyvät, mutta kehityssuunta väärä.

On hyvä, että on myönnetty se, että tumput suorina emme voi olla. Ongelmaa ei ole piilotettu maton alle, ja puheista on pyritty tekoihin. Uudet opetussuunnitelmat puserrettiin ulos viime hallituskaudella. Ne antavat osittain vastauksen oppimistulosten kohottamiseksi. Niiden toimeenpano alkoi alakoulun puolelta, ja nyt uudet opetussuunnitelmat jalkautuvat yläkouluihin.

Uudet opetussuunnitelmat eivät itsessään tuo ratkaisua esiin nousseisiin ongelmiin. Tällä kaudella on perutettu uusi peruskouluohjelma, joka on osa hallitusohjelman kärkihankkeita. Tähän kohdennetaan ihan reipas summa myös euroja. Kehitystyötä tuetaan 90 miljoonalla eurolla. Työssä kentän toimijat, tutkijat ja poliitikot yhdessä pohtivat uudelle peruskoululle teesejä ja suosituksia, joilla varmistetaan maailman parhaan peruskoulun laatu ja tasa-arvoisuus.

Viime kaudella aloitettua peruskoulujen uudistamistyötä on jatkettu tarmolla tällä hallituskaudella, Peruskoulu ottaa tällä hallituskaudella isoja harppauksia eteenpäin. Liikkuva koulu –ohjelma on laajennettu valtakunnalliseksi, opettajakoulutusta on kehitetty, opetuksen digitalisointiin on annettu opettajille tukea sekä nyt syksyllä käynnistetään kokeilu kielten opiskelun aikaistamisesta ja kielivalikoiman laajentamiseksi.

Koulutuksen tasa-arvo on ollut aiheellisesti tapetilla. Siitä ei päästä mihinkään, että erot oppimisessa ovat kasvaneet. Tähän on löydettävä uudet lääkkeet. Yksi vastaus on uusien opetussuunnitelmien oppilaslähtöinen, nykyistä yksilöllisempi opetustapa. Sen lisäksi tuoreessa ensi vuoden budjettiesityksessä tuplataan tasa-arvoraha tästä vuodesta. Lisää rahoitusta koulutuksen tasa-arvon lisäämiseen tulee 15 miljoonaa euroa. Tasa-arvorahaa ei sirotella mihin tahansa, vaan kohdennetaan haasteellisimpien alueiden kouluille.
Säästöjen jälkeen koen, että on helpottavaa sanoa, että nyt vihdoin viimein pääsemme kääntämään opetuksen rahoituksen suuntaan säästöistä kohdennettuun lisärahoitukseen. Tämä on myös arvovalinta, jota kannattaa puolustaa. Kyse ei ole vain lasten tulevaisuudesta, vaan koko kansankuntamme menestyksen takeesta.

Viime kädessä kuitenkin päätökset tehdään kotikuntien päättävissä elimissä. Niissä päätetään mm. perusopetuksen ryhmäkoosta, valinnaisten tuntien tarjonnasta sekä koulujen sisäilmakorjauksista. Luotan, että meillä on valistuneita ja koulutusmyönteisiä päättäjiä. Päättäjiä, jotka arvostava koulutusta. Maamme tärkeintä luonnonvaraa. Myönnettävä on, että pelkkä tahto ei riitä, vaan tarvitaan myös rahaa. Tässäkin kuntien tilanne on toinen kuin aiemmin. Kuntien talous on vahvistunut vihdoin viimein.

Kuntien talouden vahvistuminen on paras suojakilpi sivistykselle. Hallitus on vahvistanut kuntataloutta jättämällä kuntien valtionosuudet leikkausten ulkopuolelle, lupaamalla korvata kunnille uusien tehtävien aiheuttamat kustannukset sekä purkamalla kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Kaikki ne teot, joilla on saatu kuntien talous kohenemaan, ovat olleet ennen kaikkea sivistystekoja

Lopuksi. Yli 60 000 uutta ekaluokkalaista aloittaa kulkemaan kohti koulupolun ensimmäisiä askeleita. Otetaan yhteinen tavoite. Varmistetaan, että jokainen suomalainen koululainen voi saada tasa-arvoisesti maailman parasta perusopetusta.