Puheenjohtaja Orpon puhe Kansallisen Senioriliiton liittokokouksessa Rovaniemellä

Uutiset

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kansalliset seniorit, hyvä juhlaväki

Olen kiitollinen siitä, että saan olla tänään puhumassa teille. Juhlapuheen pitäminen on aina kunniatehtävä, ja arvostan tätä todella.

Kansallinen senioriliitto on Kokoomukselle erittäin tärkeä yhteistyökumppani. Senioriliitto ei ole puolueen jäsenjärjestö, mutta saamme jatkuvasti monilta teiltäkin tässä salissa nyt olevilta arvokkaita näkemyksiä esimerkiksi puolueen ohjelmatyöhön. Puoluehallitus on vastikään viime elokuussa hyväksynyt puolueelle senioripoliittisen tulevaisuuspaperin, joka on puolueen senioriverkostossa valmisteltu.

Tuon asiakirjan nimikin jo kertoo, että Kokoomus ei pidä senioreita osana menneisyyttä vaan nimenomaan osana tulevaisuutta. Vilkaisu väestötilastoihin jo riittää kertomaan, miksi.

Kun väestön ikärakenteen painopiste siirtyy pikkuhiljaa ikäpyramidissa korkeammalle, tämä tekee jatkuvasti tärkeämmäksi kuunnella senioreiden näkemyksiä. Ei siksi, että poliittiset realiteetit pakottavat. Ei siksi, että senioreilla on enemmän tiettyjä tarpeita kuin muilla. Vaan siksi, että ihmisarvoisen elämän lähtökohdat on sivistysyhteiskunnassa turvattava kaikille.

Kokoomus ei ajattele senioreita passiivisina toimenpiteiden kohteina vaan päinvastoin aktiivisina toimijoina, jotka kasvattavat yhteisöjensä hyvinvointia ja rakentavat tätä maata eteenpäin siinä missä nuoremmatkin ikäluokat.

Hiljattain edesmennyt emeritusprofessori Martti Tiuri on esimerkki aktiivisesta senioritoimijasta. Hän oli pitkäaikainen Kokoomuksen kansanedustaja, joka vielä eläkkeellä viimeisinä vuosinaankin jaksoi säännöllisesti käydä eduskunnassa kertomassa meille nuorempien polvien kokoomuslaisille ja muillekin tieteen ja teknologian merkityksestä. Tiuri oli puheenjohtajana tulevaisuusvaliokunnassa, mitä joku ihmetteli, kun hän kuitenkin oli eduskunnan vanhin kansanedustaja. Tähän Tiuri aina vastasi, että hän juuri on sopivin siihen tehtävään, koska hänellä on eniten kokemusta tulevaisuudesta.

 

Hyvä yleisö,

On poliittisten päättäjien ja hallinnon tehtävä kehittää sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat senioreille mahdollisimman aktiivisen ja itsenäisen elämän niin pitkään kuin mahdollista. Kaikki eivät ole kuin professori Tiuri, eikä tarvitsekaan. Mutta ihminen haluaa olla oman elämänsä ohjaksissa, niin pitkälle kuin mahdollista. Tätä Kokoomus on pyrkinyt monin tavoin ottamaan huomioon.

Esimerkiksi kuntavaaleissa puolueen ohjelmassa oli lukuisia kohtia, joissa kiinnitettiin huomiota moniin senioreille tärkeisiin asioihin. Kyse on lopulta yksinkertaisista arjen ratkaisuista, jotka hyödyttävät kaikkia muitakin ihmisiä kuin vain senioreita. Tästä esimerkkinä voidaan mainita turvalliset, hyvin hoidetut ja valaistut kävelyreitit ja esteetön ympäristö tai terveyttä edistävää liikuntaa mahdollistavat matalan kynnyksen lähiliikuntapaikat. Turvallinen asuminen ja kunnollinen neuvonta esimerkiksi sähköisten palveluiden käyttämisessä.

Puolueen senioriverkoston aktiivisen vaikuttamistyön tuloksena puolueen kuntavaaliohjelmaan kirjattiin myös periaate, että Kokoomus ei hyväksy minkäänlaista ikäsyrjintää. Ja tätä totisesti aion teroittaa kaikille uusille ja vanhoille kuntapäättäjillemme.

Ikäsyrjintää ei pidä hyväksyä myöskään työmarkkinoilla. Suomessa työurat ovat lyhyemmät kuin muissa pohjoismaissa, ja ikääntyvien työllisyys on merkittävästi heikompaa. Tämä on todellinen ongelma, koska juuri työurien pituus on tärkein yksittäinen syy siihen, että tällä hetkellä rahat eivät tahdo riittää julkisten menojen eli esimerkiksi hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoittamiseen.

Moni seniori haluaisi tehdä töitä ja käyttää ammattitaitoaan vielä eläkkeellä ollessaan. Osaaminen ei eläkkeelle siirryttäessä katoa mihinkään, vaan se pitäisi päinvastoin saada käyttöön. Tämä on tavoite, jota valtiovarainministerinä haluan olla tukemassa. Me haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan, ja se tarkoittaa, että Suomessa pitää tehdä enemmän työtä. Kaikkien suomalaisten kaikenlaista työtä.

Senioreille on joustavammin mahdollistettava työelämään osallistuminen, vaikka osa-aikaisesti, oman jaksamisen mukaan. Monet jatkavatkin eläkkeellä ollessaan osaamisensa hyödyntämistä esimerkiksi yritysmuotoisesti. Mutta tarvitsemme lisää ymmärrystä työmarkkinoille sen osalta, miten voitaisiin pitää senioreiden hallussa oleva hiljainen tieto paremmin käytössä ja tukena nuoremmille työntekijöille.

Sukupolvien välisen kunnioituksen ja oikeudenmukaisuuden vaaliminen vaatii herkkää tasapainoa. Kaikkien ikäluokkien on voitava kokea tämä satavuotias isänmaa omakseen. Emme tarvitse väestöryhmien vastakkainasettelua emmekä syveneviä jakolinjoja. Emme tarvitse niitä sen enempää syntyperän, sukupuolen, ammatillisen aseman kuin iänkään perusteella. Kansallinen senioriliitto tekee arvokasta ja rakentavaa työtä sukupolvien välisen yhteisymmärryksen edistämiseksi. Tästä kuuluu teille kaikille suuri kiitos.

 

Hyvät kuulijat,

Viime päivinä on paljon puhuttu arvoista. Kuten tiedätte, viikko sitten yksi hallituspuolueista pani uusiksi koko puoluejohtonsa. Jouduttiin perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Meidän, Kokoomuksen, oli pakko kysyä itseltämme, mikä meidän arvopohjamme on. Onko se sellainen, että voimme olla samassa hallituksessa sellaisen puolueen kanssa, joka on Jussi Halla-ahon ja hänen taustavoimiensa käsissä?

Salliiko kokoomuslainen, ihmisläheinen ja kaikkien yksilöiden yhdenvertaisuutta korostava aate hallitusyhteistyön sellaisten voimien kanssa, joiden ajatusmaailma on niin kaukana meidän perusarvoistamme kuin Perussuomalaisten uuden johdon ajatusmaailma ja arvomaailma on?

Mitä toisesta ihmisestä voi sanoa? Mitä lähimmäisestä voi sanoa? Se heijastaa sitä, miten ajattelemme toisesta ihmisestä, lähimmäisestä. Niin kuin sanotaan, ei ihmistä saastuta se, mikä menee hänen suustaan sisään. Hänet saastuttaa se, mikä tulee suusta ulos.

Kokoomus kannattaa hyviä, länsimaisia arvoja. Niihin kuuluu ihmisten välinen tasa-arvo ja kansojen keskinäisen ymmärryksen ja rauhanomaisen kanssakäymisen edistäminen. Jokaisen luovuttamattomat ihmisoikeudet ja vahva oikeusvaltioperiaate.

Kokoomuksen arvoihin ei sovi puhe, joka ajaa ihmisryhmiä toisiaan vastaan. Siihen ei sovi hiljainen hyväksyntä toisten tahalliselle loukkaamiselle näiden syntyperän takia. Siihen ei sovi kenenkään ihmisarvon kyseenalaistaminen. Ei vain sovi.

Keskustelut pääministerin ja Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan kanssa oli tietysti käytävä maanantaina, mutta niiden keskusteluiden pohjalta perusajatus ei muuttunut. Lopulta oli helppo vastata kysymykseen: Viikko sitten Perussuomalaiset muuttui puolueeksi, jonka arvot eivät ole sovitettavissa yhteen Kokoomuksen arvojen kanssa.

Ei voinut ajatellakaan, että olisimme avaamassa ovia hallitusvaltaan Jussi Halla-aholle ja sitä arvomaailmaa edustavalle väelle, joka hänet nosti puolueensa johtoon. Jos tekee mieli kysyä, mikä se arvomaailma on, kannattaa käydä katsomassa, mitä Hommafoorumilla kirjoitetaan juuri tälläkin hetkellä.

Oli tehtävä johtopäätös. Me Keskustan kanssa totesimme, että jatkolle ei ole edellytyksiä, ja pääministeri lähti pyytämään hallitukselle eroa. Kun päätöksestä ilmoitettiin, ei meillä ollut varmuutta mihin se johtaa. Mitään käsikirjoitusta ei ollut, spekulaatioita sitäkin enemmän. Jos tämä olisi käsikirjoitettu, olisin tehnyt yksinkertaisemman version.

Sitten tapahtuikin nopeasti muutamassa päivässä enemmän käänteitä kuin normaalisti vuodessa. Tämänhetkinen tilanne tiedetäänkin. Uusi hallitus ilman Perussuomalaisten halla-aholaisia aloittaa työnsä ja jatkaa kaksi vuotta sitten sovitun, hyvän hallitusohjelman toteuttamista. Voin sanoa koko sydämestäni, että tämä oli mahdollisista ratkaisuista isänmaan kannalta paras.

Kun siis kysytään, onko arvoilla politiikassa merkitystä, kyllä tämän viimeisen viikon perusteella voi hyvin painokkaasti sanoa, että kyllä muuten on, aivan todella.

 

Hyvä yleisö,

Pysytään isänmaan teemoissa. Tänä vuonna itsenäinen Suomi täyttää ensimmäiset sata vuotta. Se on pieni luku ihmiskunnan historiassa mutta meille nykyajan suomalaisille tietysti valtavan arvokas ja merkityksellinen asia.

Tässäkin on vaikea olla palauttamatta tarkastelua lopulta arvokysymyksiin. Kokoomuksen aatteen yksi peruskivi on alusta asti ollut Suomen itsenäisyyden ja vapaan valtiojärjestyksen turvaaminen.

Monilla täälläkin saattaa olla omakohtaisia tai vanhemmilta kuultuja kokemuksia sota-ajasta. Muistoja ja tarinoita siitä, miten rakkaan kotimaamme itsenäisyys ostettiin toisessa maailmansodassa äärimmäisellä hinnalla, lähes sadantuhannen suomalaisen miehen ja naisen hengellä.

Vaikka olemme eläneet monta vuotta vaikeissa taloudellisissa oloissa, on meidän silti ymmärrettävä tuntea suurta kiitollisuutta siitä, minkä sodan käynyt sukupolvi on meille varmistanut. Oikeuden elää vapaina itsenäisessä Suomessa. Monista vaikeuksista on sen jälkeen pystytty selviämään.

Itsenäisyyden turvaaminen ei ole vain sotimista. Se tehdään joka päivä rauhan töissä. Vahva ja toimintakykyinen isänmaa tehdään työpaikoilla, kouluissa, kodeissa ja sairaaloissa. Se tehdään urheilukentillä, konserttisaleissa, vanhainkodeissa ja virastoissa. Käsillä, päällä ja sydämellä. Kun katson teitä, näen kasvoilla vuosikymmenien työn ja vastuunkannon jäljet. Jokainen sukupolvi rakentaa vuorollaan edeltäjiensä työn päälle. Tämänkin päivän monet haasteet on mahdollista voittaa omin voimin, koska seisomme niin vahvalla perustalla. Se perusta on sukupolvien työ.

Eräänlaisena satavuotiaan Suomen merkkivuoden merkkihahmona voi pitää presidentti Koivistoa, joka muutama viikko sitten siunattiin ikuiseen lepoon. Hänen elämänsä sisältää hyvin paljon samaa kuin mikä on Suomen tarina. Vaatimattomista lähtökohdista sitkeällä ja ahkeralla työllä, ennen kaikkea sivistyksellä ja uskolla koulutukseen, sekä maltillisella ja rauhallisella asenteella suuriin saavutuksiin. Ei liikaa meteliä itsestään, ei turhaa hötkyilyä eikä intoilua.

Koiviston viimeinen matka Helsingin Tuomiokirkosta Hietaniemeen oli vakaa, rauhallinen ja kaunis. Oli todella sykähdyttävää nähdä, miten tuona päivänä suomalaiset laajoin joukoin kerääntyivät yhteen kunnioittamaan valtiomiehen, sotaveteraanin muistoa. Vakavien ja yhteisten asioiden äärellä erimielisyydet pannaan sivuun. Osoitetaan kunnioitusta, kun sen paikka on.

Tätä viestiä haluan olla kertomassa osaltani minäkin. Pyritään aina sanoillamme ja teoillamme yhteisymmärrykseen eri kansalaisryhmien, vaikkapa eri ikäpolvien kesken. Seurataan sitä esimerkkiä, jota Kansallinen senioriliittokin on monilla viisailla ja arvokkailla puheenvuoroillaan näyttänyt. Sillä tavalla toimien pystymme maana ja kansana ratkaisemaan ongelmat ja pitämään kaikki mukana. Antoisaa liittokokousta ja senioriviikonloppua sekä tietenkin hyvää itsenäisen Suomen juhlavuotta teille kaikille.

 

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.