Järjestötoiminnan verkosto: yhteistoiminnassa on voimaa

Uutiset

Kuva: Pekka Punkari / Helsingin kaupunginmuseo

Tulevaisuuden kansainvälinen toimintaympäristö on alati muuttuva, verkostomainen ja monimuotoinen kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Jatkuvat muutokset edellyttävät tiiviimpää yhteistoimintaa yli sidosryhmärajojen.

Tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa on haasteena, miten toteutetaan yhteistoimintaa.
Toimintatapa, jossa eri sidosryhmät velvoitetaan tiiviimpään yhteistyöhön, on uudentyyppinen. Vaikka eri organisaatiot, yksityinen, julkinen, kolmas sektori ja akatemia ovat toimineetkin aiemmin osittain yhteistyössä, on niiden löydettävä yhteistoiminnassaan uusi ulottuvuus. Tämä ulottuvuus haastaa erityisesti johtamisen, joka vaikuttaa myös luottamushenkilöorganisaatioiden järjestökenttään.

Organisaatioiden toimintarakenteiden monimuotoisuus on seurausta palvelutuotannon lisääntymisestä ja siirtymisestä arvoketjuista yhä moniulotteisimpiin arvoverkkoihin. Arvoverkostojen johtamisessa toimijoiden ja yksiköiden välisillä yhteyksillä ja yhteistoiminnan laadulla on tärkeä merkitys kokonaisuuden – itse verkoston – arvonluomisen ja tehokkuuden kannalta. Arvoverkostojen analysointi johtaa toimintatapojen uudelleen arviointeihin ja saa liikkeelle monivaiheista toimijoiden välistä yhteistoimintaa tulevien muutosten toteuttamiseksi.

Luottamushenkilöt yhteiskunnan eri tasoilla vievät uudistukset käytäntöön yhdessä organisaatioiden henkilökunnan kanssa. Tämä velvoittaa luottamushenkilöiltä tulevan yhteiskunta-, ja organisaatiomallin ymmärrystä, mutta ennen kaikkea uudenlaista ajattelua ja taitoja. Luottamushenkilöillä on tärkeää olla edellytykset osaamisen kehittämiseksi toiminnan eri tasoilla. Vahva yhteinen arvopohja, uudet toimintamallit ja osaava johtaminen luovat tulevaisuutemme suuntalinjat ei vain uusissa rakenteissa, vaan myös puolueiden järjestökentässä, jonka tehtävänä on antaa eväät omien luottamushenkilöidensä johtamiselle.

Vahva arvopohja ohjaa toimintaa

Tuleva laaja poliittis-hallinnollis-taloudellinen toimintamalli vuosikymmeniksi eteenpäin luo tulevaisuuden eväät muutoksen käytäntöön saattamiseksi. Hallintomallia kehitettäessä puolueiden tulee, alueiden erot huomioiden, löytää näkemyseroistaan huolimatta yhtenäinen toimintatapa.

Kokoomuksessa toimintatapaa ohjaavat periaateohjelma ja ohjelmatyö. Periaateohjelmaa uudistetaan vastaamaan tuleviin toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutoksen haasteisiin samalla kun ohjelmatyötä tiivistetään ja systematisoidaan muutosten jalkauttamiseksi kentälle. Nyt on aika visioida, miltä tuleva järjestökentän toiminta- ja johtamiskulttuuri näyttää.

Kokoomuslainen toiminta valmistautuu vuorovaikutusyhteiskuntaan, jossa arvopohjalla on vahva ote toiminnassa. Kokoomuslaisesta arvopohjasta ohjattu toiminta on tulevaisuusorientoitunut sekä uudistushaluinen ja -kykyinen. Erilaisiin haasteisiin etsitään toimivia älykkäitä ratkaisuja. Ratkaisut palvelevat yksilöitä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys luo hyvää yhdistystyötä. Yhdistystyötä leimaa luottamus, yhteiset tavoitteet, laadukas politiikan sisältö ja into.

Kokoomuksessa vallitsee avoimuuteen ja luottamukseen perustuva toimintakulttuuri. Keskustelukulttuuri on keskinäistä kunnioitusta arvostavaa. Arvot on organisaation eri tasoilla toimivien kokoomuslaisten kivijalka. Ne on sisäistetty ja ohjattu toimintaan ja tekemiseen. Johtamiskulttuuri on suunnitelmallista ja tukee jaettua johtajuutta. Kokoomuslaisella järjestökentällä on rohkeutta puuttua tekemistä vaurioittavaan toimintaan.

Uudet toimintamallit vahvistavat muutosta

Puolueen rakenteiden ja toiminnan on vastattava tulevaisuuden muuttuviin toiminta-ympäristön haasteisiin. Kokoomuskenttä väki osaa hyödyntää ennakkoluulottomasti innovatiivisia toimintamalleja, valjastaa johtamisen tukemaan rakenteiden muutosta ja kykenee yhdessä eri toimijoiden kanssa rakentamaan vahvaa yhteisöllisyyttä alueiden erot huomioiden. Yhteisöllisyys näkyy äänestäjille ja kansalaisille innostuneena, luottamusta herättävänä, osaavana ja ketteränä toimintana.

Vaikka puoluerakenteita ei välttämättä muutettaisi, kentällä tarkastellaan rakenteita eri kulmista, joka mahdollistaa dynaamisen yhteistoiminnan. Dynaaminen yhteistoiminta huomioi monimuotoisuuden, ottaa käyttöön ja hyödyntää erilaisia toimintatapoja joustavasti. Toimintatavat eivät välttämättä noudata akateemisesti tutkittuja toimintamalleja, vaan toimintamallit ovat syntyneet tiiviistä, vahvasta yhteistyöstä ja jalostuneet ”hyviksi käytänteiksi”, jotka terävöittävät toimintaa, josta muutkin järjestökentän toimijat voivat ottaa mallia. Hyviä käytänteitä etsitään, monistetaan ja jaetaan kentän käyttöön.

Tulevaisuuden vuorovaikutusyhteiskunnassa puolueet, ”kilpaillessaan” jäsenistä kentällä, harjoittavat samaan aikaan myös yhteistyötä, jonka tavoitteena on laajempi ”yli rajojen” tapahtuva yhteiskunnan kehittäminen.

Osaava, ammattitaitoinen johtaminen muuttaa maailmaa

Verkostomainen tekeminen osallistaa yksilöitä, organisaatioita ja yhteisöjä. Osallistava kulttuuri tukee osaamisen hyötykäyttöä, ohjaa kompetenssin käytön koulutusta ja kokemusta vastaaviin tehtäviin ja johtaa ammattimaisempaan otteeseen järjestötoiminnassa vapaaehtoistoiminnan luonteesta huolimatta.

Verkostomaisessa toimintakulttuurissa on myös vaaransa. Mikäli toimintakulttuuri on kehittymätöntä autoritääristä käskytyskulttuuria heijastelevaa, kyräilyyn, kateuteen ja kampitukseen perustuvaa, on toiminnan oikeutus heikoilla. Liian pienet tiimit, epätarkat tavoiteasettelut ja heikot johtajat aiheuttavat helposti sekavuutta ja henkilökohtaisten suhteiden ristiriitoja. Silloin ajaudutaan alavireisen toimintakulttuurin syntyyn, missä pieni joukko pyrkii selviytymään arkipäivän kiistoistaan omia etuja tavoitellen ja muita vahingoittaen.

Kokoomuslaiseen johtamiskulttuuriin kuuluu vahva halu ja kyky rohkeasti ehkäistä kehittymätöntä toimintakulttuuria. Kokoomuslainen johtamiskulttuuri osoittaa vahvuutta luoda hallitusti uutta joustavaa yhteistoimintaa. Kenttätyötä johtavat kokoomuslaiset ovat sitoutuneet aktiiviseen, luottamusta herättävään ja toimintaa tukevaan työhön. Johtaminen on dynaamista, osaavaa ja ajan hermoilla olevaa.

Osaamista kehitetään systemaattisesti. Kaikille jäsenille etsitään mielekästä tekemistä motivoinnin lisäämiseksi. Puolueen houkuttelevuutta lisääviä toimia edistetään yhdessä kansalaisten ja muiden sidosryhmien kesken. Kansalaiset seuraavat sanojemme lisäksi tekojamme. Vahvasta arvopohjasta luodut teot seuraavat aina sanoja.

Tulevaisuus on yhteistoimintatekijöiden

Kokoomus keskustaoikeistolaisena puolueena aktivoi kansalaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen nälkää tarjoamalla monitahoisia toimintamuotoja. Kansalaisten turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta vahvistetaan tietoa tarjoavien tilaisuuksien avulla.
Kansalaisia ja kanssamme toimivia sidosryhmiä kannustetaan avoimeen keskusteluun, ja asioiden haastamiseen. Luottamusta tulevaan vahvistetaan avoimella ja rohkaisevalla vuorovaikutuksella.

Järjestötoiminnan verkostomme tehtävänä on kirkastaa kokoomusaatetta ohjaavaa arvopohjaa, terävöittää toimintatapoja ja tukea paikallis-, ja aluetoimintaa. Paikallis- ja aluejärjestöjen toiveet ovat toimintamme keskiössä. Alhaalta ylöspäin oleva, hyviä käytänteitä jakava ja yli rajojen tapahtuva yhteistoiminta on strategiamme perusta.

Liikkeenjohdon guru Mary Parker Follet on todennut, että johtaminen on vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa, jonka tarkoituksena on saada aikaan tuloksia ohjaamalla ihmisiä toimimaan ja tekemään asioita paremmin. Folletin johtamisen määrittelyssä korostuu tulosten aikaansaaminen ihmisten avulla ja kanssa – ei vain itse, yksin tehden ja omaa roolia korostaen. Meillä kokoomuksessa uskotaan yhteistoiminnan voimaan ja siksi järjestötoiminnan verkostomme mottona onkin: yhdessä olemme vahvempia!

Leena Zittling
Kokoomuksen järjestötoiminnan verkoston puheenjohtaja

Kirjoittaja on terveystieteilijä ja yhteiskuntatieteilijä (johtaminen, kansanterveystiede, terveystaloustiede) ja johtamisen ammattilainen.

Seuraava järjestötoiminnan blogi ilmestyy viikko 9/2018 käsitellen vaalityön luonteen terävöittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä