Työ- ja elinkeinoverkosto: Työelämän kehittämiseen tarvitaan vauhtia

Uutiset

Työmarkkinat ja työelämä ovat jatkuvassa muutoksessa. Osa ammateista häviää ja tilalle syntyy uutta. Näyttäisi siltä, että suorittava työ vähenee ja sitä kautta myös työelämän ulkopuolelle jäävien määrä saattaa lisääntyä.

Itsensä työllistäminen lisääntyy vauhdilla. Yrittäjyyden ja palkkatyön raja on kuin veteen piirretty viiva. Myös yksilöllisten ja joustavien työelämäratkaisujen tarve on ilmeinen. Nämä kaikki asiat asettavat uusia vaatimuksia työelämälle ja myös sosiaaliturvalle.

Työelämän ja työlainsäädännön kehittämisestä puhuttaessa nousee usein pinnalle erilaiset vastakkain asettelut ja jopa erilaiset arvomaailmat. Keskustelua käydään omista lähtökohdista, eikä aina haluta kuunnella toisten näkemyksiä tai perusteluja. Tällainen keskustelu ei johda rakentaviin ehdotuksiin vaan vastakkainasetteluun ja toisten mielipiteiden vähättelyyn.

Kokoomuksen piirissä muun muassa työmarkkinavaikuttajaryhmä on pohtinut monenlaisia työmarkkinoihin liittyviä kysymyksiä aina työaikalaista ja nollatuntisopimuksista laajempiin rakenteellisiin kysymyksiin saakka. Joka kerta kun keskustelu avataan, löytyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kuitenkin on selvää, että vastauksia on sinnikkäästi etsittävä. Työlainsäädännön – samoin kuin muunkin lainsäädännön – on pysyttävä kehityksen mukana. Moderneja ratkaisuja esimerkiksi kaikkia hyödyttäville työaikajoustoille voidaan kyllä löytää, kun ratkaisuja etsitään yhdessä.

Paikallinen sopiminen on yksi kuuma aihe, jota on kierrelty ja käännelty jo pitkään. Kaikki pitävät sitä hyvänä asiana, mutta sen toteuttamisesta ja konkretisoimisista on monenlaisia näkemyksiä. Positiivista viesti keskusteluun toi Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon ja Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroisen yhteinen kirjoitus HS:n mielipidepalstalla 29.11. Heidän mukaansa viime kädessä onnistumisen ratkaisee luottamus ja hyvät neuvottelusuhteet. Aidosti ja hyvin toteutettu paikallinen sopiminen on sekä palkansaajan että työnantajan etu. Itse näen, että paikallisen sopimisen rinnalla tulee konkreettisesti puhua myös henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa. Tästä on hyviä kokemuksia Ruotsista, vaikka sielläkin aluksi epäiltiin ja arvosteltiin. Hyötyjä on nähty asioiden paremmassa ymmärtämisessä ja luottamuksen lisääntymisessä. Ne ovat juuri niitä asioita, mitä Suomenkin työelämässä tarvitaan juuri nyt.

Muista kehitettävistä asioista haluan ottaa esiin yhteistoimintalainsäädännön, jolle on muodostunut ikävä kaiku isojen irtisanomisten myötä. Yhteistoiminnan tarkoitus on kuitenkin jossain ihan muualla. Lain tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Voisiko lainsäädäntö kehittää palvelemaan paremmin tätä hienoa tavoitetta?

On paljon työelämäasioita, joihin Kokoomuksella ei vielä ole vastausta tai yhteistä linjausta. Se, että yhteisten näkemysten löytäminen on joskus hankalaa, ei kuitenkaan saa estää keskustelun käymistä ja johtopäätösten tekemistä. Työlainsäädännölle on löydettävä sellainen tasapaino, joka varmistaa Suomen työelämän kehittymisen kaikkien osapuolten kannalta myönteiseen suuntaan. Nyt on aika kääriä hihat ja kirjoittaa työelämän tulevaisuudelle suuntaviivat.

Jaana Meklin

OTK, VT, työmarkkinavaikuttajaryhmän puheenjohtaja