Sisäinen turvallisuus on hyvinvoinnin kulmakivi

Uutiset

Veli-Pekka Nurmi

Sisäinen turvallisuus on hyvinvoinnin kulmakivi

Sisäisen turvallisuuden verkoston blogikirjoitus
/ verkoston puheenjohtaja, professori, TkT Veli-Pekka Nurmi

Verkostorakenteen uudistuksessa syntyi uusi Sisäisen turvallisuuden verkosto aiemman vaikuttajaryhmän työn seuraajaksi. Monelle sisäinen turvallisuus on punaisia autoja ja sinisiä vilkkuja. Sisäisen turvallisuuden osalla keskustelu kääntyy helposti erityisesti poliisin, pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen voimavarakysymyksiin. Niistä on tärkeä huolehtia, mutta kysymys on monitahoisempi.

Sisäisen turvallisuuden osalta pitää hahmottaa, että se ei ole irrallinen, itsenäinen tai erillinen turvallisuussektori. Sisäisen turvallisuuden tärkeät kysymykset ovat vahvasti sidoksissa erityisesti ulkoisen turvallisuuden ilmiöihin sekä sosiaali- ja sivistyspolitiikkaan, mutta myös elinkeino- ja talouspolitiikkaan.

Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavista ilmiöistä tärkein on syrjäytyminen. Syrjäytymisestä seuraa kovasti onnettomuuksia ja erilaista rikollisuutta. Näihin pitää puuttua, mutta silloin pitää hahmottaa, että näin hoidetaan syitä eikä seurauksia. Syrjäytymisen taustalla on kotoperäisesti merkittävässä roolissa hukassa oleva vanhemmuus. Kun lapset joutuvat kasvamaan ilman rajoja ja hyvin pienestä huolehtimaan perusasioista mm. ruokailuistaan, niin sieltä on vaikea ponnistaa vapaaksi veroja maksavaksi kansalaiseksi. Varsinkaan, jos tällaisesta ei ole roolimallia. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan vähäosaisista perheistä, vaan vastaavia seurauksia löytyy myös uraperheistä.

Oma ulottuvuutensa syrjäytymisen taustalla on maahanmuuttajien kotoutuminen ja saaminen aktiivisiksi yhteiskuntamme jäseniksi. Jos he eivät opettele kieltä ja pysyttelevät omissa porukoissaan, on suuri vaara, että he eivät hakeudu koulutukseen, eivät työllisty eivätkä integroidu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Näin on ilmeistä, että nämä henkilöt ajautuvat tielle, jolla on huomattavia vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen. Meillä on jo näyttöä siitä, että paikkaansa löytämättömiä maahanmuuttajia on hakeutunut järjestäytyneen rikollisuuden pariin. Myös Turun puukotukset elokuussa 2017 ovat esimerkki tästä ilmiöstä. Porukasta ulos jääminen altistaa radikalisoitumiselle.

Kaikkiaan ulkoisella turvallisuudella ja sen häiriöillä on suuri vaikutus sisäiseen turvallisuuteen. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajamaastossa on tänäänkin menossa oleva hybridivaikuttaminen.

Vähintään informaatiovaikuttamisen keinoin edistetään omia tarkoitusperiä sekä luodaan pohjaa ja valmiuksia mahdollisille vahvemmille interventioille. Erityisesti erilainen väestöryhmien vastakkainasettelun edistäminen ja luottamuksen heikentäminen suomalaisiin viranomaisiin ovat tässä päätyökaluja. Onnistuessaan näillä on merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntarauhaan ja sitä kautta sisäiseen turvallisuuteen. Tärkeä vastalääke tähän on onnistunut koulutus- ja sivistyspolitiikka.

Oma kulmansa sisäiseen turvallisuuteen on suomalainen asumisen paloturvallisuus. Meillä on esimerkiksi kansainvälisesti verrattuna paljon palokuolemia. Ne tapahtuvat lähes kaikki asumisympäristössä erityisryhmille. Nykyinen sosiaalipoliittinen trendi asuttaa aina vain huonokuntoisempia ihmisiä kodinomaisissa olosuhteissa on tässä suhteessa ongelmallinen. Erityisryhmät eivät turvallisesti pärjää asumisessaan tavanomaisen tekniikan parissa. Ongelma ei koske pelkästään heitä itseään, vaan erityisesti rivi- ja kerrostaloympäristössä syttyneellä palolla on vaarana aiheuttaa vakavia seurauksia myös ulkopuolisille.

Viides kulma sisäisen turvallisuuden kokonaisuuteen liittyy huoltovarmuuteen ja siihen kovasti vaikuttavaan tekemisen tavan muutokseen. Suomen huoltovarmuudesta on perinteisesti huolehdittu suurten pääasiassa kotimaisessa omistuksessa olevien yritysten keinoin. Toimintakenttää vahvasti muuttanutta kansainvälistä verkottumista ei kannata tietenkään yrittää lähteä vääntämään takaisin menneitten aikojen toimintatapoihin. Muuttunut tilanne ja toimintamallit pitää jatkossa näkyä huoltovarmuustyössä nykyistä selvemmin. Viime kevään tapahtumat ovat konkreettinen muistutus huoltovarmuustyön tärkeydestä.

Yhteiskunnan taloudellinen moottori on hyvävoimainen elinkeinoelämä. Yrityksillä ei ole kunnollisia toimintaedellytyksiä, jos sisäinen turvallisuus ei ole kunnossa. Sisäisen turvallisuuden ongelmat vaikuttavat näin hyvinvointimme kulmakivenä oleviin elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin sekä investointihalukkuuteen ja -mahdollisuuksiin.

Jos olet kiinnostunut sisäisen turvallisuuden kysymyksistä, niin lähde aktiiviseesti mukaan nyt kun olemme käynnistelemässä verkoston toimintaa!