Jatkuvasta oppimisesta uusi normaali

Työelämän pirstaleisuus on tosiasia. Yritysten kasvun tulppana on usein osaavan työvoiman puute. Onneksi ongelmaan on jo tartuttu: Hyväksyimme tänään eduskunnassa yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muutokset, joiden tavoitteena on vahvistaa jokaisen kansalaisen oikeutta jatkuvaan oppimiseen ja oman osaamisen päivittämiseen.

Tämä lakimuutos liittyy osaltaan valtioneuvoston aiemmin hyväksymään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 toimeenpanoon. Uudistus pitäää sisällään useita tärkeitä elementtejä: Jatkossa niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen tehtäväkenttään tule velvoite tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Tämä tasaa eroja maan sisällä käytäntöjen osalta ja vahvistaa yhdenvertaisuutta.

Jatkossa korkeakoulujen olisi myös mahdollista järjestää tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös EU:n ja ETA-alueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksille mahdollisuutta ostaa työntekijöilleen tutkintoon johtavaa koulutusta. Nyt siis myös suomalaiselle tai virolaiselle rakennustyömiehelle voidaan maksaa vaikkapa rakennusmestarin koulutus kun se ennen on ollut mahdollista vain EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille kansalaisille.

Tilauskoulutusta koskevat riskit on lainsäädännössä tiedostettu ja estetty. Esimerkiksi maksuja ei voi periä opiskelijalta. Toisekseen laki pitää sisällään kirjauksen, joka mukaan korkeakoulut eivät saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että koulutus tilataan siinä tarkoituksessa, että tilauskoulutukseen osallistuvat voisivat välttää normaalin opiskelijavalinnan.

Tilauskoulutuksen järjestäminen pysyy jatkossakin korkeakoulujen omassa harkinnassa – kenenkään ei ole sitä pakko järjestää. Parhaimmillaan sillä voidaan kuitenkin tukea eri alueiden rakennemuutoksista aiheutuvaa nopean osaamistarpeen kysyntään vastaamista.

Laeilla joustavoitetaan myös korkeakoulutukseen hakeutumista. Tämä helpottaa ilman opiskelupaikkaa jääneiden mahdollisuuksia päästä opiskelemaan vielä saman vuoden aikana. Lisäksi ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin vaadittaisiin jatkossa kolmen vuoden työkokemuksen sijaan kaksi. Työkokemusta aletaan laskea siitä, kun opiskelija on valmistunut alempaan ammattikorkeakoulututkintoon.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen on tärkeää ja toimenpiteitä on jatkettava. Tänään hyväksytty laki on hyvä alku ja näillä keinoilla vahvistamme jokaisen oikeutta jatkuvaan osaamiseen kehittämiseen.

Sari Multala