Kokoomuksen Naisten Liitto ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen ja varapuheenjohtaja, kehitysjohtaja Anu Aaltonen haluavat, että perintöverojärjestelmää kehitetään ja korjataan ilmenneet epäkohdat. Suomalainen verojärjestelmä on aallonpohjassa, kun perintöverotus rankaisee menestyneitä yrittäjiä…
Uusimaa on Suomen talouskasvun veturi. Täällä syntyy merkittävä osa maamme työpaikoista, investoinneista, viennistä ja innovaatioista. Kun Uusimaa menestyy, koko Suomi hyötyy. Siksi Uudenmaan maakuntaohjelman painopiste Innovatiivinen Uusimaa ei ole vain…
Nuoret päättäjät tuovat aluepolitiikkaan uusia näkökulmia ja rohkeutta uudistaa toimintatapoja. Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän uudet aluevaltuutetut, alle 30-vuotiaat Henri Kontkin ja Henriina Rantala korostavat tiedolla johtamista, luottamuksen vahvistamista ja rohkeaa päätöksentekoa. Kontkin työskentelee sosiaalipolitiikan asiantuntijana Suomen ylioppilaskuntien liitossa sekä toimii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hallituksessa. – Olen…
Helinä Perttu, Annika Kokko ja Lauri Untamo haluavat uudistaa hyvinvointialueen toimintatapoja. Aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu kertoo, että alkaneen aluevaltuustokauden keskiössä on ollut tiukka taloudenpito ja alijäämien kattaminen vuoteen 2029 mennessä. – Samaan aikaan huolehdimme palveluiden kehittämisestä ja asukkaiden…
Kokoomuksen aluepäättäjät näkevät kokonaisturvallisuuden läpileikkaavuuden kriittisen tärkeänä tämän päivän turvallisuusympäristössä. Koko maailmaa järisyttäneen koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyssodan seurauksena varautumisen käsitteeseen törmää lähes päivittäin. Varautumisella tarkoitetaan ennakkoon valmistautumista…
Tuore Sitran Megatrendit 2026 -katsaus on erityisen merkityksellinen Uudellemaalle. Vaikka megatrendit ovat globaaleja, niiden konkreettiset vaikutukset näkyvät alueellisella tasolla: työmarkkinoissa, infrastruktuurissa, osaamisessa, huoltovarmuudessa ja alueellisessa elinvoimassa. Uusimaa Suomen suurimpana ja…
Kun hyvinvointialueista päätettiin, moni toivoi, että palvelut paranevat ja arki helpottuu. Nyt parin vuoden ajan otsikoissa on pyörinyt toistuvasti sana ”alijäämä”. Osa hyvinvointialueista on saanut taloutensa jo oikeille raiteille, mutta useilla tie on yhä kuoppainen. Menot kasvavat edelleen nopeammin kuin tulot. Keski-Uudellamaalla tilanne…
Aluehallituksen varapuheenjohtaja Marja Ahavan mielestä toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen kivijalka on toimiva perusterveydenhuolto. Toisen kauden aluevaltuutettu, lääkäritaustainen Marja Ahava (kok.) valittiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi kesäkuussa alkaneella…
Hyvinvointialueiden rakentaminen on ollut valtava muutos, jonka vaikutukset näkyvät niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin pelastustoimessakin. Kun rakenteita yhtenäistetään ja etsitään säästöjä, houkutus keskittää palvelut suuriin yksiköihin on ollut suuri. Mutta…
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallinnollinen rakenne uudistuu vuoden 2026 alussa. “Hallinnon keventäminen parantaa palveluja pitkällä aikavälillä. Säästyviä varoja voidaan kohdentaa suoraan asiakkaiden hoitoon”, toteaa Anitta Orpana. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti kokouksessaan syyskuussa, että hyvinvointialueen hallintorakennetta tiivistetään yhdistämällä aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimiala osaksi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialaa sekä vanhusten palvelujen toimialaa….
Sisällön loppu
Sisällön loppu