Palkasta ja eläkkeistä enemmän käteen
Olin torstaiaamuna aamukahvilla leipomokahvilassa Jokioisilla. Siellä odotti kaksi yövuorosta palaamassa ollutta hoitajaa, jotka tulivat kertomaan terveisensä: paljon raportointia tietokoneelle ja riittämättömyyden tunnetta potilaiden kohtaamisessa, siinä kaikkein tärkeimmässä.
Nykytyö kuormittaa. Jatkuvat keskeytykset, epäselvät ja ristiriitaiset ohjeet, kiire ja usean keskeneräisen asian samanaikainen mielessäpitäminen ovat Työterveyslaitoksen ja Superin aivotyökyselyn mukaan hoitoalan arkipäivää. Kuvaus sopisi melkein mihin tahansa tämän päivän ammattiin.
Ihmiselle, joka haluaa hoitaa työnsä hyvin, jatkuvan riittämättömyyden tunteen kanssa eläminen on kalvavaa. Työ läikkyy vapaa-ajan puolelle. Työn ja perhe-elämän yhdistäminen vie voimia. Tämän päivän työtapaturmat ovat yhä useammin henkisiä.
Kun työikäiset ikäluokat pienenevät, työssäjaksamisen tulisi olla työelämän kehittämisen ytimessä.
Välillä mietin, tarjoaako politiikka ja käynnissä olevat eduskuntavaalit mitään niille ihmisille, jotka yhteiskunnassamme rahoittavat kaikki miljardien palvelulupaukset. Mitä saavat työssäkäyvät, asiansa hyvin hoitavat suomalaiset? Tai pitkän työuran tehneet eläkeläiset?
Tulevissa vaaleissa ratkaistaan, nousevatko vai laskevatko verot.
Kokoomus on ainoana puolueena esittänyt työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä miljardilla eurolla siirtämällä verotuksen painopistettä kulutus- ja ympäristöveroihin. Palkasta ja eläkkeistä pitää jäädä enemmän käteen.
Kun 3000 euroa kuukaudessa ansaitseva suomalainen saa palkankorotuksen tai ottaa vastaan lisätyötä, jokaisesta tienatusta lisäeurosta 47,1 senttiä menee julkiseen kirstuun veroina ja veroluonteisina maksuina. Kuulostaako reilulta?
Entä se, että 2000 euron kuukausipalkalla 100 euron palkankorotuksesta käteen jäisi 61 euroa? Tai 4000 euron palkalla vain alle puolet? Minusta ei. Suomessa on liian korkea työn verotus.
Sama koskee eläkkeitä. Suuria lupauksia ja satalappusia on mahdotonta heitellä sortumatta populismiin. Veronkevennysten tulisi kuitenkin koskea myös eläkkeitä. Se on reilua.
Tarvitaan joukko muitakin uudistuksia, jotka tekevät työn tekemisestä aina kannattavaa. Sosiaaliturvaa ja verotusta tulee uudistaa siten, että lyhytkin työpätkä kannattaa ottaa vastaan. Lisäksi tarvitaan perhevapaauudistus ja työelämän joustoja.
Liki kaikki tulevaisuuden työt vaativat uuden oppimista myös työuran aikana. Muuttuvassa työelämässä mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen on parasta muutosturvaa ja lääkettä epävarmuuteen. Olemme esittäneet tulevalle hallituskaudelle kolmikantaista osaamisen tulevaisuussopimusta, jossa yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja oppilaitosten kanssa etsitään keinot jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi ja rahoittamiseksi Suomessa. Se on välttämätöntä, jotta osaajapulaan voidaan löytää kestävät ratkaisut ja jotta työllisyysaste voi nousta.
Vain työstä ja yrittäjyydestä syntyy niitä veroeuroja, joilla yhteiskunnan palvelut rahoitetaan. Asiansa hyvin hoitavat työn sankarit ja eläkeläiset ansaitsevat arvostuksemme: enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on opetusministeri, Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja lounaishämäläinen kuntapäättäjä. Kolumni on julkaistu alun perin Forssan Lehdessä 7.4.2019.