Järjestötoiminnan verkoston blogi: Yhdistyksen pyörät pyörimään

Oma yhdistykseni Lempäälän Kokoomus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlat juhlittiin elokuisena lauantaina reippaat sata vuotta perustamisen jälkeen. Melkoinen matka on kuljettu yhdessä tehden ja omaa kuntaa kehittäen.

Sattuneesta syystä meillä ei ole enää elossa yhtään perustajajäsentä, mutta historiankirjat kertovat, että yhdistyksen perustamisesta meni miltei vuosi ennen kuin aktiivinen toiminta varsinaisesti alkoi. Tuon jälkeen toimintaa on ollut jokaisena vuotena ja jatkuu yhä toivottavasti ainakin seuraavat sata vuotta aktiivisena.

Jokainen Kokoomusyhdistys on perustettu syystä. On ollut joukko aktiivisia ihmisiä, joita ovat yhdistäneet samankaltaiset ajatukset ja arvot. On haluttu yhdessä tarttua toimeen. Näin on yhä tänäkin päivänä. Kokoomusyhdistyksiä on maassa paljon, ja jokaisen toiminta on hyvin omanlaistaan. Oli toiminta sitten aktiivista tai rauhallisempaa, on mukana kuitenkin aina ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa yhteisiin asioihin ja tulevaisuuteen omalla paikkakunnalla ja valtakunnallisesti.

Jo pidempään on puhuttu siitä, että yhdistyksissä yhä pienempi joukko tekee ja toimii. Toimintaan sitoutuneita jäseniä on haastavaa saada mukaan. Enkä tarkoita vain politiikkaa, vaan ihan mitä tahansa yhdistystoimintaa. Väki väsyy ja toiminta laahaa helposti paikoillaan. Piristysruisketta politiikkaan tuovat usein kuitenkin vaalit, joissa meidän kenttäväki on kiitettävästi ollut aina liikkeellä. Lyhytkestoisiin projekteihin on helppo saada väkeä mukaan, mutta arjen hallinnon ja toiminnan kehittämisen pyörittämiseen jo vaikeampaa.

Järjestötoiminnanverkostossa olemme paljon puhuneet siitä, millaisia työkaluja meillä kokoomuksessa on tarjota yhdistyksille ja millainen vastuu yhdistysten toiminnan tukemisessa piirillä tai puoluetoimistolla on. Kun yhdistys saa mukaansa uuden hallituksen jäsenen tai vaikkapa sihteerin, onko meillä olemassa ajankohtaiset materiaalit siitä mitä kaikkea voisi tuohon rooliin kuulua? Ehkä ennen kaikkea onko yhdistyksissä tietoa siitä, millaisia tukimateriaaleja meillä on tarjota?

Meitä verkostoissa on puhuttanut myös se, miten saamme kiinni ne ajatukset yhdistyksistä, joihin tarvitaan tukea tai apua. Kuinka läheiseksi piiritoimiston väen toiminta koetaan, tarjotaanko sieltä apua tai ylipäänsä vastauksia kysyttäessä. Tunnemmeko toisemme alueellisesti? Käytämmekö hyväksi osallistumisen mahdollisuudet? Omalla kohdallani moni hyvä tilaisuus on jäänyt väliin, koska tapahtumasta saatu tieto, usein päivämäärä ja kellonaika, on tulleet tietoon auttamattomasti liian myöhään.

Viestintä on vaikea laji, mutta sen avulla moni asia aukeaa. Jos jokainen viestii aktiivisesti, se helpottaa monen asian hoitumista. Tarttukaamme yhdistyksissä herkästi puhelimeen tai sähköpostiin, ja ollaan yhteydessä toisiin yhdistyksiin tai piiritoimistoon, kun jokin asia pohdituttaa. Otetaan naapuriyhdistyksen väki mukaan tapaamisiin tai tilaisuuksiin ja vaihdetaan ideoita ja ajatuksia. Ehdotetaan reilusti omia ideoita toiminnan aktivoimiseen myös piiriin. Ja tietysti huolehditaan siitä, että kun oma sähköposti kilahtaa tai puhelin soi, vastataan siihen ja otetaan iloisena vastaan ehdotukset. Ollaan avoimia yhteiselle tekemiselle ja toiminnan kehittämiselle, eikä unohdeta kiittämistä. Pidetään yhdessä järjestömme rattaat pyörimässä!

Riina Aspila

Järjestötoiminnan verkoston pj.
Lempäälä