Elina Lepomäki: Keinot ovat tiedossa, mutta hallitukselta puuttuu rohkeus
Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuonna yhteen prosenttiin ja edelleen sen alle vaalikauden loppuun mennessä. Tämä on asiantuntijoiden mukaan Suomen osalta lähinnä kasvun normalisoitumista, ei taantumaa. Maailmantaloudessa on silti poikkeuksellisia riskitekijöitä, jotka saattavat romahduttaa kasvun kokonaan. Myöskään nyt alkanut lakkotalvi ei vielä näy käsillä olevissa ennusteissa. Hallituksen omistajaohjaus on akuutissa kriisissä.
Hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023. Riittääkö sille toiveuni? Nyt käsillä olevan suunnitelman mukaan julkinen talous on kauden lopussa 3,6 miljardia euroa alijäämäinen. Jos luvusta siivotaan pois työeläkejärjestelmä, alijäämä on jopa 5,3 miljardia euroa. Näin siis ihan normaalissa talouskehityksessä, ilman taantumaa tai varsinkaan kansainvälistä talouskriisiä. Tästä on tasapaino kaukana!
Julkinen tase heikkenee arvioiden mukaan yli 20 miljardilla eurolla Rinteen nelivuotiskauden aikana, kun mukaan lasketaan myös omaisuusmyynnit. Se vaimentaa mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden epävarmuustekijöihin. Hyvinvointivaltion tulevaisuus, lasten koulutus ja vanhusten hoiva, ovat täysin kestävän talouspolitiikan varassa.
Rinteen hallituksen keskeisin tavoite on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, ja työllisten määrän vahvistaminen vähintään 60 000 henkilöllä. Julkisen talouden suunnitelmasta puuttuvat silti täysin varsinaiset työllisyystoimet. Hallitus on luvannut palata asiaan vasta ensi kesänä.
Viimeaikaisten tietojen valossa on suorastaan alkanut pelottaa minkälaisia toimia hallitukselta mahtaa olla tulossa. Toistaiseksi hallitus on toimillaan nimittäin vähentänyt, ei lisännyt työllisyyttä! Viime viikolla eduskunnan tietopalvelu laski Rinteen hallituksen vähentävän työllisyyttä 5000 työpaikalla.
Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt keinot, joilla Suomeen saataisiin asiantuntijoiden laskelmiin pohjautuen yli 60 000 työllistä lisää.
Samalla säilyisi nykyinen tulonjako, mutta köyhyys vähentyisi. Kokoomuksen toimenpidelista osoittaa, ettei Suomessa ole pulaa tepsivistä työllisyyskeinoista, vaan rohkeudesta ja kyvystä toteuttaa niitä.
Arvoisa puhemies,
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos kirjoittaa: “Julkisen talouden kokoa kasvatetaan päätösperäisesti merkittävällä tavalla ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin”.
“Budjetin linja on reippaasti keventävä, sopii huonosti suhdannetilanteeseen ja rikkoo mahdollisesti budjettisääntöjä”, toteaa professori Roope Uusitalo.
“On ongelmallista, että hallituksella ei ole uskottavaa suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi”, lausuu Talouspolitiikan arviointineuvosto.
Suomi sai viime viikolla myös EU:n komissiolta sapiskaa julkisen talouden kestävyydestä. Olemme samassa nuhtelujoukossa Etelä-Euroopan maiden kanssa, jotka ovat vaarassa rikkoa kasvu- ja vakaussopimusta.
Vaikka hallitus ei kuuntelisi kokoomusta, sen pitäisi kuunnella kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita. He ovat yksimielisen huolestuneita hallituksen finanssipolitiikasta. Valtiovarainministeriön tuoreen talouskatsauksen mukaan menot kasvavat tuloja nopeammin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen.
Arvoisa puhemies!
Suomen noin 10 miljardin euron kestävyysvaje tarkoittaa ikäsidonnaisista menoista ja työikäisen väestön pienenemisestä syntyvää kattamatonta vastuuta. On ennenkuulumatonta, että nykyinen hallitus päätösperäisesti kasvattaa Suomen kestävyysvajetta. Rinteen bussi on nyt tehnyt täyskäännöksen viime hallituksen kestävän talouspolitiikan linjaan ja suuntaa pakoputki tuprutellen kohti kielekkeen reunaa. Kokoomuksella on täysin eri suunta!
Elina Lepomäki
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020–2023. Lepomäki välitti puheessaan kokoomuksen eduskuntaryhmän osanoton kansanedustaja Antti Rantakankaan poismenon johdosta.