Riittämättömät lukiopaikat romuttavat monen nuoren suunnitelmat

Kevään 2020 yhteishauntulokset lukioiden osaltaovat tulleet.

Päivä oli monelle espoolaiselle nuorelle pettymys. Moni nuori jäi ilmanlukiopaikkaa. Vaikka lukiopaikkojen määrää nostettiin Espoossa viime syksynä, niitä on edelleen liian vähäntarpeeseen nähden. Siitä kertovat edelleen nousseet lukioiden sisäänpääsyrajat. Kysynnän ja tarjonnan lakilukiopaikoissa ei ole tervettä. Tilanne myös muualla Uudellamaalla on hälyttävä.

Opiskelupaikat niin toisella asteella kuin yliopistoissaja korkeakouluissa eivät ole pysyneet väestökehityksen mukana. Lukio antaa hyvän yleissivistyspohjan ja on väylä muuhun jatkokoulutukseen. Jos motivoitunut nuori ei pääse lukioon peruskoulun jälkeen, rajaa se merkittävällä tavalla nuoren valinnanmahdollisuuksia jatkossa. Espoon lukiot eivät palvele vain oman kaupungin nuoria vaan niihin hakeutuu oppilaita myös kaupungin rajojen ulkopuolelta.

Pelkästään Espoossa oli tänä vuonna 2 823 peruskoulun päättävää. Samaan aikaan aloituspaikkoja oli suomenkielisissä lukioissa 1 819 ja ruotsinkielisessä 200. Alhaisin keskiarvo, jolla Espoon lukioon pääsi, oli 7,83. Ongelmalliseksi nuortenkannalta tilanteen tekee se, etteivät nuoret tiedä lukioon hakiessaan omaa päättötodistuksen keskiarvoa, eivätkä eri lukioiden alinta pääsyrajaa. Vaikka pääsyrajoja voidaan verrata edellisvuosiin niin se antaa eri lukioiden pääsyrajoista vain suuntaa-antavan arvauksen. Jos oma keskiarvo ei riitäkään juuri nuoren listaamiin lukioihin, niin nuori jää ilman lukiopaikkaa.

Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Espoon lukiopaikkojen vähäisestä määrästä kärsivät ne nuoret ja useinpojat, jotka heräävät opiskeluun vasta myöhäisemmässä vaiheessa. Peruskoulun päättävä nuori ei useimmiten vielä tiedä mikä ammatti olisi itselle soveltuvin.

Lukioonpääsyn pitäisi olla mahdollista vähintäänkin kaikilla niillä nuorilla, joilla on lukioon motivaatiota ja keskiarvo on 7 tai sen yli. Valtakunnallisesti tarvitaan kunnille riittävästi rahoitusta toisen asteen opiskelupaikkoihin ja siinä on huomioitava pääkaupunkiseudun väestönkasvu. Espoo itsepystyy puolestaan vaikuttamaan nuorten tilanteeseen lisäämällä lukion aloituspaikkoja ja sijoittamalla ne tasaisemmin Espoon sisällä. Asian edistämiseksi tarvitsemme yhteistä tahtoa yli puoluerajojen.

Mia Laiho

kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Espoo