Petteri Orpo: “Turvallisuuspoliittinen liikkumatila on itsenäisyytemme kivijalka”
Viime vuosisadan suurvaltapolitiikan keskellä suuret maat Saksa ja Venäjä jakoivat Euroopan pienet maat, mukaan lukien Suomen, omiin etupiireihinsä. Kuulemme nyt kaikuja menneisyydestä ja etupiiripuheista presidentti Putinin vaatiessa uutta ”turvallisuussopimusta” Eurooppaan. Venäjä haluaa Natolta ja länneltä kirjalliset takeet siitä, ettei Nato laajenisi itään. Tämän voi suoraan katsoa viittaavan useaankin valtioon Venäjän lähialueilla.
Suomelle Venäjän läheisyys on keskeinen geostrateginen tosiasia. Viimeistään Ukrainan sota on osoittanut, ettei Venäjään liittyvä haaste ole tosiasiassa hävinnyt ja että Suomen tarve tasapainottaviin toimenpiteisiin on edelleen akuutti. Venäjästä on tullut yhä arvaamattomampi, ja maan läpinäkymättömyys tekee sen kanssa toimimisesta ja sen tavoitteiden arvioinnista vaikeaa. Tämä valitettavasti lisää samalla riskejä, sillä emme ole varmoja minkälaisiin keinoihin Kreml on viime kädessä valmis tukeutumaan. Kokemuksen perusteella Venäjä ei ainakaan pelkää kaihtaa rujoja keinoja tavoitteidensa edistämiseksi.
Venäjä on aina ollut kriittinen Natoa kohtaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta on turvata kansakuntamme itsenäisyys ja oikeus tehdä omia päätöksiä. Tähän ajatukseen eivät sovi edellisen vuosisadan ajatukset suurvaltojen keskenään tekemistä sopimuksista, jotka päättäisivät pienten maiden kohtalot. Suomella täytyy kaikissa olosuhteissa olla mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä ja pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti niin halutessamme. Kuten tasavallan presidentti on todennut, päätökset uusien jäsenien liittymisestä tehdään hakijamaan ja Naton välillä. Ulkopuolisilla valtioilla ei ole tähän sananvaltaa.
Meidän ei myöskään tule omaehtoisesti sulkea mitään vaihtoehtojamme pois. Tämä koskee myös Nato-jäsenyyttä. Kokoomus on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä jo pitkään ja tämä linja pitää edelleen. Nato toimii Euroopan turvallisuutta vahvistavana tekijänä sekä läntisten maiden liittona ja katson, että Nato-jäsenyys parantaisi Suomen turvallisuutta sekä toisi ennakoitavuutta lähialueillemme. On kuitenkin selvää, että jäsenyydelle on oltava riittävä tuki sekä kansallisesti että puolueiden kesken.
Siksi katson sillä olevan erityistä arvoa kansallisesti, että Suomessa on poliitikkoja ja puolueita, jotka puhuvat avoimesti jäsenyyden puolesta. Ollakseen todellinen vaihtoehto Suomelle, Nato-jäsenyydellä on myös oltava kannattajansa. Mikäli yhdelläkään poliittisella taholla ei olisi valmiuksia edistää jäsenkysymystä tarvittaessa, olisi Suomen mahdollisuus hakeutua sotilasliiton jäseneksi nykyistä ohuempi.
Teemme jo nyt tiivistä puolustusyhteistyötä useiden länsimaiden sekä Naton kanssa ja tätä meidän on jatkettava ilman ennakkoon määriteltyjä rajoituksia. Myös Euroopan unionin syvenevä puolustus- ja turvallisuusyhteistyö on etujemme mukaista. Kokoomuksen näkökulmasta Suomi ei voi joustaa keskeisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikan suvereniteetin kysymyksessä. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumatila yhdistettynä uskottavaan maanpuolustukseen luovat itsenäisyytemme kivijalan. Tämä on viisaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta jännitteisessä toimintaympäristössä.
Petteri Orpo
Kokoomuksen puheenjohtaja