Antti Häkkänen: Hallituksen velkaralli jatkuu ja paisuu

Suomi velkaantuu holtitonta tahtia. Jo vaalikauden alussa velkaralli laitettiin päälle ja lisämenot juoksemaan, vaikka koronasta ei ollut vielä tietoakaan. Uudet menot oli tarkoitus kattaa työllisyystoimista tulevilla lisätuloilla. Kuten on nähty, riittävät työllisyystoimet on jätetty tekemättä ja talouden tasapainottaminen siirretty hamaan tulevaisuuteen.

Seurauksena tästä on käsistä karkaava velkakierre. Taikasanalla velka hallitus ratkoo jokaikisen vastaan tulevan ongelman. Säästöjä ei haeta, eikä uusia tuloja kasvusta ja työllisyydestä. Hallituspuolueet keskustaa myöten hurraavat velanotolle, sillä korot ovat nyt matalia. Tässä unohtuu oleellinen: harjoitetun politiikan seurauksena Suomelle rakentuu kammottava korkoriski, joka ennen pitkää realisoituu. 

Valtiovarainministeriö maalasi syksyisessä riskikatsauksessa karun kuvan julkisen talouden kunnosta. Valtion velka on kaksinkertaistunut reilussa vuosikymmenessä. Ennen finanssikriisiä vuonna 2008 valtiolla oli velkaa noin 54 miljardia euroa. Nyt lokakuun lopussa velkaa oli 132 miljardia.

Valtio maksoi vuonna 2020 korkomenoja valtion velasta noin 900 miljoonaa euroa. Tämä on suuri summa valtion budjetista, vaikka korkotaso on alhainen. Mikäli yleinen korkotaso lähtisi nousuun, kasvaisivat valtion velan korkomenot nopeasti. Tämä taas olisi pois muusta hyvästä, mitä budjetista rahoitetaan.

Viime vuoden kevään puoliväliriihessä hallitus linjasi, että hallituskauden loppuun mennessä tehdään vielä päätökset julkista taloutta 110 miljoonalla vahvistavista työllisyystoimista. Näitä lukuja tarkastellessa on päivänselvää, että vaikutus valtiontalouteen on valitettavasti mitätön. Jos on kauhalla otettu velkaa, niin sitä ei lusikallisilla korjata.

Arvostettu The Economist -lehti vertasi maiden taloudellisia suorituskykyjä pandemian ajalta. Suomi jäi vertailumaiden pahnanpohjimmaiseksi. Esimerkiksi Tanskan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut pandemian aikana 3,5 prosenttiyksikköä, Suomen sen sijaan lähes kolminkertaisesti, 9,7 prosenttiyksikköä. Suomessa kotitalouksien tulot supistuivat prosentilla, kun monessa verrokkimaassa tulot päinvastoin kasvoivat. Me siis köyhdyimme suhteessa enemmän, vaikka otimme runsaasti lisävelkaa.

Ongelman juurisyy piilee juuri työllisyyttä, kasvua ja investointeja tukevan politiikan puutteessa. OP:n tuoreessa suuryrityskyselyssä vastaajista vain 3,4% katsoo, että hallitus purkaa aktiivisesti rakenteellisia kitkatekijöitä ja kannustinloukkuja esimerkiksi työmarkkinoilla. Kolme neljästä on sitä mieltä, että hallituksen teollisuuspolitiikka ei edistä yritysten kilpailukykyä.

Sote-palvelut voidaan rahoittaa vain terveellä ja kasvavalla taloudella. Hallituspuolueiden esittämiä loputtomia lupauksia ei voida rahoittaa kauniilla sanoilla, vaan konkreettisella työllisyys- ja kasvupolitiikalla. Sitä Suomi tarvitsee, ja sen puolesta kokoomus tekee työtä. Vain näin voimme turvata hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa.