Vantaa-Kerava: Mielenterveyden hoitotyö ja työllistyminen voivat kulkea käsi kädessä
Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen suurin syy Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä jäämiseen ja viimeisten vuosien aikana myös mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on kasvanut jyrkästi. Samanaikaisesti Suomessa pyritään epätoivoisesti keksimään keinoja työllisyysasteen nostamiseksi ja ihmisten työkyvyn palauttamiseksi. Matalan kynnyksen keskusteluapua ja hoitoa on liian vähän ja erikoissairaanhoitoon pääsemisessäkin kestää liian kauan.
Elokuun lopulla sain mahdollisuuden tutustua HUS-psykiatrian ja Uudenmaan TE-toimiston yhdessä toteuttamaan IPS-hankkeeseen, joka tuo ratkaisuja molempiin edellä mainittuihin huoliin. Hankkeen tavoitteena on tukea mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden mahdollisuutta työllistyä henkilökohtaisemman työhönvalmennuksen kautta.
Hankkeen alustavat tulokset ovat äärimmäiset toiveikkaita, sillä 45 % kaikista hankkeessa mukana olleista ovat työllistyneet. Hankkeen aikana on siis löydetty lähes joka toiselle aikaisemmin kuntoutustuella tai jopa pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä olleelle uusi mahdollisuus työelämästä.
IPS-hanke on ennen kaikkea oiva osoitus toimivasta organisaatiot ylittävästä yhteistyöstä. Hankkeen tavoitteena on mielenterveyden hoitotyön ja työllistymisen kulkeminen käsi kädessä ja toistensa ehdoilla. Monille mielekäs työ ja arjen rutiinit voivat parhaimmillaan auttaa mielenterveyden häiriöstä parantumisessa.
Ihmisen käytännön arjessa hankkeeseen osallistuminen on tarkoittanut räätälöidyn avun saamista koko työssä haun prosessissa sekä työllistymisen vaikutusten huomioimista mielenterveyden häiriön hoidossa. Kaikista tärkeintä onkin auttaa yksilöä yhteisvoimin eteenpäin, sen sijaan että häntä pompotettaisiin hallintorakenteiden välillä.
Myös viesti työnantajakentältä on ollut positiivinen. Työhönvalmentajan apu ja tuki helpottavat myös työnantajan halukkuutta palkata henkilö takaisin työelämän pariin. Samalla todellisuus on se, että Suomi tarvitsee lisää työllisiä ja jokainen työnpiiriin autettu säästää yhteiskunnalle kymmeniä tuhansia euroja vuosittain.
Työllisyyspalveluiden järjestäminen on siirtymässä kunnille ja hyvinvointialueet ottavat vuoden alusta vastuun terveyspalveluiden järjestämisestä. Positiivisten hanketulosten pohjalta on syytä tarkastella mahdollisuutta siirtää IPS-hankkeessa pilotoitu toiminta jatkuvan rahoituksen piiriin hankkeen päättyessä. Suomi tarvitsee tehokkaita toimia mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailevien auttamiseksi, sekä keinoja työllisyyden parantamiseksi. Löytäessämme toimintamalleja, joissa voimme yhdistää molempien ongelmien ratkaisut, tulee meidän pitää niistä kiinni.
Sari Multala
kansanedustaja, Vantaa-Keravan aluevaltuutettu