Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen: Euroopan on herättävä Kiina-riskiin
Kokoomuksen ryhmäpuhe Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteon eduskuntakäsittelyssä 19.10.2022 / ed. Grahn-Laasonen
Arvoisa puhemies,
käsittelemme Suomen historian ensimmäistä huoltovarmuusselontekoa aikana, jolloin ensin globaali pandemia ja sitten Venäjän odottamaton raaka hyökkäyssota Ukrainaan ovat tehneet maailmastamme näkyvästi epävarmemman ja uhkaavamman. Suomalaisten arjen turvallisuudentunne on heikentynyt.
Arvoisa puhemies,
koronapandemia paljasti haavoittuvuudet lääkkeiden ja suojavarusteiden saatavuudessa ja yritysten globaaleissa arvoketjuissa. Myös EU:n yhtenäisyys oli koetuksella varsinkin pandemian alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan paljasti, miten naiivisti ja vaarallisesti Eurooppa oli ripustautunut venäläisen fossiilienergian varaan. Eurooppaa koettelee nyt kylmä tyytymättömyyden talvi ja energian hinnan nousu.
Sähkön kallistuminen on vakava ja kohtuuton tilanne myös suomalaisille. Energiaomavaraisuuden ja edullisen sähkön saatavuuden turvaamiseksi meidän tuleekin ryhtyä välittömiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin, joilla takaamme sähkön ja energian riittävyyden ja kohtuullisen hinnan niin ihmisille kuin yrityksille.
Kokoomus on esittänyt kuusi nopeaa ja kuusi pitkän tähtäimen toimenpidettä. Lyhyellä aikajänteellä tarvitsemme muun muassa kaikki olemassa olevat tuotantolaitokset käyntiin turvaamaan sähkön saatavuutta. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee voimakkaasti lisää säävarmaa tuotantoa, kuten uusia investointeja ydinvoimaan. Tässä Suomen tulee kulkea yhtä matkaa ydinvoimassa täyskäännöksen tehneen Ruotsin uuden hallituksen kanssa.
Osaamisen vahvistaminen on tärkeässä roolissa. Huoltovarmuustyössä ei ole kyse vain materiaalisesta varastoinnista, vaan kuten selonteko ansiokkaasti toteaa, myös huoltovarmuuden kannalta riittävän tuotannollisen ja teknologisen pohjan luomisesta ja ylläpitämisestä kotimaassa. Tämä koskee esimerkiksi niin kotimaista maataloutta ja ruoantuotantoa kuin puolustusvälineteollisuutta, lääketehtaita tai kyberosaamista.
Arvoisa puhemies,
uudessa geopoliittisessa uhkaympäristössä tarvitaan yhä vahvempaa ennakointia. On tunnistettava aiempaa paremmin riskit ja vaaralliset riippuvuudet.
Yksi on Kiina. Emme ole riittävästi nähneet Kiinaa Venäjän selän takaa. Autoritäärisesti johdetusta Kiinasta on tullut hiipien liian tärkeä Euroopalle. Kiinasta lähtee tai sitä sivuaa monet kriittiset arvo- ja tuotantoketjut, joista olemme vaarallisen riippuvaisia. Kiina-riski kytkeytyy esimerkiksi moniin kriittisiin raaka-aineisiin kuten maametalleihin, korkean teknologian puolijohteisiin ja elintärkeiden lääkkeiden vaikuttaviin aineisiin.
Suomen on ajettava Euroopan unionissa vahvempaa strategista autonomiaa ja huolehdittava unionin riittävästä omasta tuotannosta sekä osaamisesta suhteessa autoritääriseen Kiinaan. Kokoomus myös esittää, että Suomi laatii uuden Kiina-strategian, joka on yhteensopiva Euroopan unionin toimien kanssa ja tunnistaa uudet geoekonomiset riskit ja muutokset globaalissa turvallisuusympäristössä.
Arvoisa puhemies,
Suomi on koko itsenäisyytensä ajan joutunut ja pyrkinyt varautumaan; huoltovarmuustyön juuret johtavat yli sadan vuoden taa. Maailma on totisesti erilainen nyt – globaalimpi, verkottuneempi, monimutkaisempi. Tällä vuosituhannella turvallisuusympäristöön ovat vaikuttaneet kansainvälinen keskinäisriippuvuus, teknologinen kehitys ja valtionrajat ylittävät uhat.
Kansainvälinen – erityisesti pohjoismainen ja eurooppalainen – huoltovarmuusyhteistyö syvenee jatkuvasti. Silti suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin vahvasti kansalliseen varautumiseen ja kansallisiin toimiin. Se on siis omissa käsissämme.
Ainutlaatuisen huoltovarmuusmallimme vahvuus on julkisen sektorin ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö. Se on oleellista juuri nyt esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojelemisen kannalta. Selonteko maalaa selkeän kuvan, kuinka huoltovarmuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia kotimaisesta tuotannosta ja varmuusvarastoista aina kansalaisten kotivaraan.
Yksi konkreettinen ja tärkeä selonteon kehittämislinja on huoltovarmuusrahaston kantokyvyn turvaaminen. Toivottu siirtymä pois fossiilisista polttonesteistä pienentää huoltovarmuustyön resursseja, ja siksi rahoituspohja on korjattava vastaamaan tulevaisuuden varautumisen tarpeita.
Arvoisa puhemies,
yhteiskuntamme riskien kartoittaminen ei ole alarmistista, vaan – kuten viime ajat ovat meille osoittaneet – tosiasioiden tunnustamista ja viisautta. Tätä viisautta Suomen eduskunta laajalla yhteisymmärryksellä osoitti keväällä, kun muuttuneessa turvallisuusympäristössä teimme isänmaallisen päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. Naton sisällä Nato-maiden tarpeet ovat kriisin hetkellä ensisijaisia. Kun ratifiointiprosessi saadaan maaliin, Suomi ei enää koskaan ole yksin, vaan entistä paremmin varautunut.
Toimiva huoltovarmuus on yhteiskuntamme selkäranka – on vastuumme pitää huolta siitä, että se on ajanmukainen jatkossakin.