Kela-korvausten leikkaaminen on vastuutonta
On edesvastuutonta, että hallitus omilla lainsäädäntötoimillaan syventää entisestään terveydenhuollon kriisiä. Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen lakiesitys, joka käytännössä romuttaa yksityisen puolen Kela-korvaukset muun muassa lääkärikäynneistä, fysioterapiasta, tutkimuksista ja hoidoista.
Kelan mukaan valtio rahoitti vuonna 2020 Kela-korvauksia noin 90 miljoonalla eurolla. Tällä summalla Kelan sairaanhoitokorvauksiin valtio saa potilaiden itse maksamana yli kymmenkertaisen rahoituksen terveydenhuoltoon. Kela-rahoituksen avulla on tuotettu siis yksityisellä sektorilla kymmenen yleislääkärin vastaanottoa yhden julkisessa terveydenhuollossa tuotetun käynnin kustannuksella.
Kela-korvauksien alasajossa ei ole järjen häivää varsinkaan tilanteessa, jossa julkinen terveydenhuolto on kriisiytymässä hoitajapulan, sote-muutoksen ja pitkien hoitojonojen takia. Jos hoitojonoja pahennetaan romuttamalla perusterveydenhuollon Kela-korvaukset, yhä useampi apua tarvitseva jää hoitamatta.
Myös Kelasta on esitetty epäilyjä, että varautuminen Kela-korvausleikkauksen aiheuttamaan julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaan lisäpaineeseen voi olla riittämätöntä. Monia palveluita, kuten silmälääkärin tai gynekologin, ei ole edes saatavilla terveyskeskuksista. Kela-korvaukset ovat myös hallinnollisesti suoraviivainen ja asiakasystävällinen tapa vaikuttaa jonoihin ja turvata osaltaan väestön palvelujen saatavuutta.
On erikoista, että samaan aikaan eduskunnassa on käsittelyssä laki, joka mahdollistaa sen, että ulkomailta voi hakea yksityisen puolen hoitoa Suomen valtion piikkiin. Eli jatkossa hallitus haluaa, että esimerkiksi Virosta tai Ruotsista voi hakea yksityiseltä puolelta hoitoa, kun taas Suomessa yksityislääkärikäynnistä ei saa edes pientä korvausta.
Kela-korvausten leikkaamisen vaikutuksia julkiseen terveydenhuoltoon tai hyvinvointialueen rahoitukseen ei ole edes huomioitu esityksessä. On edesvastuutonta, että hallitus omilla lainsäädäntötoimillaan syventää entisestään terveydenhuollon kriisiä ja lisää hoitohenkilöstön ja lääkäreiden pakoa julkisesta terveydenhuollosta. Sote-henkilöstöä ei voida asettaa mahdottoman eteen. Poliittisten päättäjien pitäisi kantaa vastuunsa.