Katseet perustaitoihin ja oppimisen tukeen

Tänään vietetään järjestyksessään viidettä kansainvälistä koulutuksen päivää. Tähän teemapäivään sisältyy vahva viesti siitä, että koulutuksella on rauhan, demokratian, tasa-arvon ja kehityksen vahvistumisessa perustavanlaatuinen rooli. Koulutuksella ja osaamisen tasolla on kuitenkin myös suora yhteys Suomen talouskasvuun ja työllisyyteen sekä maamme houkuttelevuutensa investointien kohteena. 

Siksi meidän on tehtävä töitä koulutusmahdollisuuksien ja osaamistason nostamisen eteen.  Suomessa tämä tarkoittaa etenkin entistä tasa-arvoisempaa ja laadukkaampaa koulutusta kaikille – kaupunginosasta, kansanosasta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta.

Koulutusjärjestelmämme on aiemmin tuottanut erinomaisia oppimistuloksia, lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa sekä mahdollistanut maksuttoman koulutuksen aina ylimmälle tasolle asti. Ilmassa on kuitenkin hälyttäviä signaaleja. Suomalaisten oppimistulokset ovat PISA- tutkimusten mukaan olleet laskusuunnassa jo vuodesta 2006. Lisäksi koronapandemia on osaltaan lisännyt lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajetta.

Tämä on huolestuttava kehityssuunta, johon emme ole osanneet puuttua riittävällä tavalla . Ongelmiin on yritetty puuttua esimerkiksi määräaikaisilla hankerahoilla, joita on jaettu varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen sekä ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen.

Jatkossa on keskityttävä oppilaiden perustaitojen parantamiseen ja siirryttävä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen vakaaseen perusrahoitukseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin. Tämä tarkoittaa enemmän aikaa ja rauhaa perustaitojen opettamiseen alakoulussa. Lisäksi tarvitaan osaamistakuu: on varmistettava, että oppilaat osaavat riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot ennen siirtymistä eteenpäin. 

Ennen kaikkea koulutuksen järjestäjät ja opettajat tarvitsevat työrauhaa ydintehtäviensä toteuttamiseen.

Myös oppimisen tukea on uudistettava. Pelkästään lukiolaisista joka kolmas koki vuoden 2022 lukiobarometrissä tarvitsevansa lisää tukea opiskeluun. Tuen keinovalikoiman on oltava laaja ja pienryhmäopetuksen mahdollista silloin, kun se on paras tapa tukea oppimista. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki tulisi korjata koulujen ja oppilaitosten arkea tukevaksi ja samalla varmistaa yhteistyön toimivuus hyvinvointialueiden kanssa.

Uskon, että parempi maailma rakennetaan sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen avulla. Koulutus on sijoitus, jolla rakennamme tulevaisuutta.