Kenelläkään ei ole mandaattia tuhlata yhteisiä rahojamme

Valtakunnallisessa politiikassa maksetaan kalavelkoja paikallishankkeiden muodossa. Jokaista sadantuhannen lisäkulua ajetaan yhtä tarmokkaasti kuin valtakunnallista miljardihanketta. Jarruttele nyt siinä sitten. Jokainen näin valtiolle syntynyt kuluerä jää päälle.

Leikkauksia ei tule, koska ne ovat hankkeina ikäviä eikä äänestäjien keskuudessa suosittuja. Joten uutta hanketta pukkaa toisensa perään. Näin valtion menot kasvavat kuin pullataikina. Julkinen sektori onkin paisunut 55,5 prosenttiin Suomen bkt:stä viimeisten 14 alijäämäisen vuoden aikana.

Siksi on pakko leikata. On otettava valtion menolista käteen ja riviriviltä kysyä itseltämme: onko tämä sellaista mitä valtion kuuluisi tehdä? Ellei, kyseinen tekeminen yksityistetään tai leikataan. Kirgisialainen tupakanvastainen valistuskampanja ei välttämättä ole meidän valtiomme heiniä.

Kilpailun ansiosta yksityinen sektori on tehokkaampi kuin julkinen. Toki yksityinen sektori hyötyy julkisen talouden palveluista (joita yksityinen ei välttämättä edes voi tuottaa), mutta tietyn palvelun tuottamisessa yksityinen on tehokkaampi. Miksi näin?

Yksityisen sektorin tekemiseen kuulu se, että joka päivä pohditaan miten yritys voisi tuottaa enemmän ja parempaa vähemmällä. Ellet näitä pohdi, joku muu pohtii ja häviät kilpailun. Asiakkaat, kuten äänestäjät kun haluavat enemmän ja parempaa vähemmällä.

Kun julkisella puolella kilpailua ei ole, on ymmärrettävää, että fokus on muualla. Mutta oikeanlaisilla kannustimilla myös valtiolla syntyy enemmän ja parempaa vähemmällä. Oikeat määrän ja laadun mittarit käyttöön ja pysyvistä ensimmäisen vuoden säästöistä puolet bonuksina tekijöille.

Leikkaamisesta ja tuottavuuden parantamisesta syntyvät säästöt ohjataan sinne, mikä on meille kaikille tärkeää. Perusterveydenhuoltoon. Varhaiskasvatukseen. Peruskouluun. Yhteisillä rahoilla saisikin rahoittaa vain sellaisia hankkeita, joita kannattaa nettomaksajien selkeä enemmistö.

Kenelläkään ei ole mandaattia tuhlata yhteisiä rahojamme.

Martin Paasi
Eduskuntavaaliehdokas