Ihmisoikeuksien puolesta herkeämättä
Mitä jos sinut vangittaisiin mielipiteesi takia? Et saisi asiaasi käsiteltyä riippumattomassa tuomioistuimessa? Tai jos omaisuutesi riistettäisiin sinulta mielivaltaisesti?
Pelkkä ajatuskin tuntuu täysin mahdottomalta. Ei tuollaista voi tapahtua. Silti juuri noin tapahtuu tälläkin hetkellä liian monessa maassa.
Sunnuntaina 10. joulukuuta vietetään kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää. Päivä on tärkeä. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 10. joulukuuta vuonna 1948. Julistuksen valmistumiseen vaikutti vahvasti toisen maailmansodan karmeudet ja kymmenien miljoonien ihmishenkien menetykset.
Taustalla vaikutti myös se, ettei natsi-Saksan hallinnon toteuttamat juutalaisten järjestelmällinen tuhoaminen ja seksuaalivähemmistöjen vainoaminen toistuisi enää koskaan. Julistus kokosi ensimäistä kertaa yhteen keskeisimpiä oikeuksia, joiden katsottiin olevan universaaleja ja kuuluvan jokaiselle ihmiselle.
Ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja luovuttamattomia. Ne ovat toisistaan riippuvaisia ja liittyvät toisiinsa. Ihmisoikeuksien aito kunnioittaminen ja toteuttaminen on välttämätön rauhan, demokratian ja kestävän kehityksen kannalta.
Vaikka julistus täyttää 75 vuotta, työtä riittää yhä vaan. Demokratian tila on heikentynyt ja antisemitismi nostaa päätään. Me oikeusvaltiossa elävät unohdamme helposti, että vain kolmasosa maailmanväestöstä elää demokraattisessa valtiossa.
Ajatukseni ovat erityisesti Ukrainassa, jota vastaan Venäjä käy jo toista talvea laajamittaista, laitonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa. En pysty edes kuvittelemaan sitä inhimillisen kärsimyksen määrää, mitä sota ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja rikkomukset aiheuttavat Ukrainan väestölle – lapsille, naisille, vanhuksille ja taisteluja käyville sotilaille.
Valitettavasti eri puolilla maailmaa tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten lista kasvaa. Erityisesti naiset ja tytöt ovat joutuneet monissa maissa törkeiden ihmisoikeusloukkausten, rajoitusten ja sorron kohteiksi.
Myös Venäjän ihmisoikeustilanne heikkenee entisestään. Presidentti Putinin valtakauden jatkuessa kansalaisten vapauksia on rajoitettu kiihtyvään tahtiin. Sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rikkomukset ovat räikeitä. Riippumaton tiedonvälitys on pelkkä vitsi, valtion propagandakoneisto hallitsee mediatilaa. Myös kansalaisjärjestöjen toiminta pyritään estämään, toisinajattelijoita surmataan ja vangitaan. Opposition edustajia pidätetään ja lavastetut rikostuomiot ovat yleistyneet.
Ihmisoikeudet, vapaus ja oikeusvaltioperiaate eivät siis ole itsestäänselvyys. Siksi emme saa unohtaa, emme väsyä. Kun ukrainalaiset puolustavat maataan ja kansaansa, he taistelevat samalla meidän kaikkien sekä läntisten arvojen ja demokratian puolesta. Orpon hallituksen tuki Ukrainalle on horjumaton. Meistä jokainen voi puolustaa ihmisoikeuksia ja seistä sorrettujen rinnalla, missä ikinä he asuvatkaan.
Susanne Päivärinta
Kansanedustaja