Lasten ja nuorten väkivaltarikosten määrät kasvavat edelleen
Jokaisen ihmisen perusoikeuksiin kuuluu turvallinen arki kotona, koulussa sekä kadulla.
Nuorten ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäiltyjen määrät ovat lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä vuodesta 2019. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Suuntaus on äärimmäisen huolestuttava. Nuorisorikollisuuden kasvusta on uutisoitu viime vuosina paljon.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna selvitetyistä ryöstörikoksista epäiltyjä alle 15-vuotiaita oli peräti 269 kappaletta. Tässä oli kasvua edellisvuoteen peräti 136 prosenttia. 15–17-vuotiaidenkin kohdalla kasvua oli lähes 58 prosenttia.
Ilmiö on nyt aika ottaa vakavasti. Lasten ja nuorten jengiytymisen ilmiöstä on saatava tarkempaa tutkittua tietoa.
Nykytilanteen rauhoittamiseen tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Tulisiko harkita rikosoikeudellisen rikosvastuun ikärajan alentamista, ainakin vakavissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa?
Nuorilla rikosten käsittelyajat kestävät ja asiasta joudutaan vastuuseen usein vasta pitkän ajan jälkeen rikoksen teosta. Useat tutkimukset osoittavat, että rikoksiin syyllistyneiden nuorten tulisi saada teostaan nopeasti jonkinlainen rangaistus, jonka jälkeen rikosten uusimisriski putoaa alhaiseksi. Rangaistuksen laadulla ei ole ollut tutkimusten mukaan merkitystä.
Suomen oikeusjärjestelmä ei ole aina oikeustajuni mukainen. Suomessa esimerkiksi suositaan paljon rikoksia tekeviä henkilöitä niin sanotuilla paljousalennuksilla. Tämä tarkoittaa sitä, että lukuisiin rikoksiin syyllistynyt henkilö tuomitaan vain muutamista rikoksista, jos rikokset on tehty ajallisesti lyhyen ajanjakson sisällä.
Ongelmien juurisyihin on puututtava voimakkaasti. On tehtävä panostuksia, jotka tuottavat tuloksia tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksessa pystytään havaitsemaan lasten ongelmakäyttäytyminen jo varhaisessa vaiheessa.
Laadukas varhaiskasvatus edesauttaa lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttava ongelma pystytään havaitsemaan, sitä helpommin siihen voidaan myös puuttua oikea-aikaisella tuella.
Jos tilanteeseen ei puututa, voi tilanteen korjaaminen ja muuttaminen myöhemmin esimerkiksi lastensuojelun tuella olla paljon hankalampaa tai jopa mahdotonta. Varhaiskasvatus on lapsille tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö.
Varhaiseen puuttumiseen pitää saada heti alkuun lastensuojelun lisäksi myös sosiaalitoimi, koulupsykologit, opettajat ja poliisi. Työtä pitää tehdä yli kuntarajojen yhteistyössä. Nyt on aika ruveta toimimaan, ei pelkästään puhumaan.
Mikäli nuorten ongelmiin ei puututa ajoissa, voivat ne johtaa inhimillisiin tragedioihin, joita ei voi rahassa mitata, kuten esimerkiksi vaikeaan päihderiippuvuuteen, mielenterveysongelmiin, itsemurhiin, syrjäytymiseen ja muihin ongelmiin.
Katujengit ja siihen liittyvä rikollisuus ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Kaupungeilla, seurakunnilla sekä muilla kolmannen sektorin toimijoilla on lastensuojelun moniosaajia, joiden ammattitaitoa pitäisi hyödyntää paremmin.
Lasten ja nuorten väkivaltaan ja jengi-ilmiöön pitää vaikuttaa useiden erilaisten toimenpitein samanaikaisesti. Vaikutusta pitää saada välittömästi, ennaltaehkäisevästi sekä pitkäkestoisesti. Kaikkien toimijoiden tulee olla mukana, eli kuntatasolla pitää hyödyntää enemmän seurakuntien, kaupungin ja hyvinvointialueiden resursseja sekä nuorisotoimen moniosaajia.
Irlannin mallissa, missä katujengityötä tekee kaupungin nuorisotyö jalkautuen alueellisesti, työmallin vaikuttavuus perustuu jatkuvaan läsnäoloon. Toimintamalli tulisi ottaa myös Vantaalla pilottijaksoksi kokeiluun.
Mika Kasonen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu
Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja