Neuvolapalveluiden kohdalla on erityisen tärkeää saavutettavuus

Puheenvuoro Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa to 14.12.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokousta seuraavat 

Meillä on hyväksyttävänä laaja ja kattava neuvolasuunnitelma. Neuvolan tehtävät ovat hyvin moninaiset, kuten tässä suunnitelmassa ilmenee. Tämä ohjelma sisältää myös neuvolan henkilökunnalle perusteelliset toimintaohjeet. Uskon että monen valtuutetun tietämys suomalaisesta neuvolatoiminnasta lisääntyi huimasti tähän kokousmateriaaliin perehtyessä. 

Kiitos viranhaltijoille hyvästä valmistelusta. 

Neuvolapalveluiden kohdalla on erityisen tärkeää saavutettavuus. Suurimmalle osalle lapsiperheitä, olisi tärkeää, että neuvolaan pääsee ilman autoa. Ihan jokaisen kohdalla tätä ei voida toteuttaa, mutta toiveena on, että valtaosalle neuvola on kävelymatkan päässä tai ainakin helposti julkisilla kulkuneuvoilla saavutettavissa.  

Raskaana olevia ja synnyttäjiä Hyvinkään sairaalassa hoitavana lääkärinä teen muutamia nostoja äitiysneuvolatoimintaan liittyen. 

Olin ilahtunut siitä, että äitiysneuvolan terveydenhoitajalle on osaan raskausajan tarkastuksista varattu pidempi aika kuin thl edellyttää. Kuten taulukoista käy ilmi, tarkastuskäynteihin liittyy paljon muutakin kuin vain fyysiset mittaukset. Finlapset tutkimuksen mukaan jopa kolmanneksella on raskausaikana masennusoireilua. Psyykkiset ongelmat, sosiaaliset ongelmat ja päihteiden käyttö vaatii neuvolassa erityisesti aikaa. On tärkeää, että on mahdollisuus yksilöllisesti käyntiaikojen pidentämiseen ja lisäkäynteihin, mikäli sille katsotaan tarvetta. Raskausaikana annettu tuki vanhemmuuteen voi säästää jatkossa lastensuojelukuluissa.   

Finlapset tutkimuksen mukaan alueemme odottajista 44,3 % ilmoitti tarvinneensa tukea synnytyspelkoon. Synnytyspelko vaatii hoitoa ja siihen tulisi saada apua äitiysneuvolasta.  Synnytyspelon vuoksi tehtävät suunnitellut sektiot ovat lisääntyneet. Hyvinkään sairaalassa suunnitelluista sektiosynnytyksistä noin puolet tehdään synnytyspelkoindikaatiolla. Kustannuksia ajatellen sektiosynnytys on huomattavasti kalliimpi kuin alatiesynnytys.  Olen ilahtunut siitä, että synnytyspelon hoidon kehittäminen on mainittu suunnitelman kehittämistoimenpiteissä. Terveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta synnytyspelon kanssa työskentelyyn. Myös HUS:n puolella synnytyspelon hoidon kehittämiseen ja koulutuksiin on nyt satsattu. Hyvä yhteistyö neuvolan ja äitiyspoliklinikan välillä on tärkeää.  

 Alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa yhtenä tavoitteena on ylipainoisten ja lihavien määrän lasku. Raskausdiabeteksen esiintyvyys on noin 20% Suomen synnyttäjistä. Ylipaino lisää selvästi raskausdiabeteksen esiintyvyyttä. Ylipainoisten osuus synnyttäjistä on kasvanut selkeästi viime vuosina. Ylipainoon liittyy raskausdiabeteksen lisäksi monien muidenkin raskauskomplikaatioiden lisääntynyt riski, sektiosynnytysten lisääntyminen ja kustannusten kasvu. Tähän ylipaino-ongelmaan pitäisi puuttua jo hyvissä ajoin ennen raskauden suunnittelua. Lasten ja nuorten ylipainon kehittymistä tulisi pyrkiä ehkäisemään jo varhaisessa vaiheessa.  

Ohjelmasta tulee ilmi, että lääkäreiden ja hoitajien työnjako on työn alla. On hyvä asia, että neuvolan terveydenhoitajia on koulutettu synnytysten jälkitarkastusten tekemiseen ja kierukan asennuksiin. Normaalin synnytyksen jälkitarkastus sopii hyvin terveydenhoitajan tehtäväksi ja näin lääkäreille jää aikaa muihin tehtäviin.  

Yhteistyö neuvolan ja HUS:n välillä on erittäin tärkeää. Olemme järjestäneet säännöllisesti alueellisia äitiyshuollon koulutuksia erikoissairaanhoidon ja Keusoten yhteystyönä ja tätä yhteistyötä on syytä jatkaa.  

Mia Rundgren
Aluevaltuuttu
Palveluiden järjestämisen lautakunnan jäsen