Hiljaiset suojelusenkelit 

Silja Metsola toimi vuosien ajan omaishoitajana. Hänen mukaansa hiljainen, mutta sitäkin suurempi joukko omaishoitajia kärsii uupumuksesta siksi, että saatavilla olevasta avusta ei tiedetä.  

Vuonna 2013 Silja Metsolan puoliso sai diagnoosin Parkinsonin taudista. Diagnoosin saaminen oli Metsolalle ja perheelle kova paikka. Hitaasti etenevään sairauteen ei ole parantavaa hoitoa.  

Raskaan uutisen jälkeen Metsolan arki jatkui vielä jonkin aikaa melko tavalliseen tapaan. Hän kävi puolisonsa tapaan töissä, vaikka lääkärikäynnit astuivatkin kuvaan.   

Muutaman vuoden kuluttua diagnoosista Metsolan puolisolla alkoi ilmetä muistioireita osana Parkinsonin tautia. Lääkäriseura Duodecimin verkkosivujen mukaan noin kolmannes Parkinsonin tautia sairastavista potilaista kärsii myös muistioireista.  

Muistioireiden ilmenemisen aikaan Metsolan puoliso jäi sairaslomalle työstään. Metsola ohjeisti miestään ottamaan lääkkeet oikeaan aikaan puhelimen välityksellä. Vaativa työ, pitkä työmatka ja puolisosta huolehtiminen eivät kuitenkaan olleet helposti yhdistettävissä.  

– Vuonna 2016 sanouduin irti työstäni, koska mieheni hoitaminen kävi mahdottomaksi. Ennen irtisanoutumistani olimme käyttäneet kotiapua ja muuta saatavilla ollutta tukea, mutta se ei riittänyt. Oli pakko tehdä päätös, joka oli parempi meidän molempien kannalta, Metsola kertoo.  

Metsola otti yhteyttä Porvoon kaupunkiin ilmoittautuakseen omaishoitajaksi. Kaupungin sote-viranhaltijoiden vierailun jälkeen päätös omaishoitajuudesta syntyi nopeasti. Päätös on edellytys omaishoitajatuelle.  

Ensimmäisen käynnin yhteydessä hoidettavan sen hetkinen tilanne kartoitetaan, mikä mahdollistaa kehityksen seuraamisen. Ensimmäisen vierailun tapaisia kartoituksia olisi määrä olla ainakin vuosittain, mutta Metsola kertoo, että myöhempien käyntien säännöllisyydestä omaishoitaja sai usein pitää itse huolta.  

Metsolan mukaan myös muunlaista tukea tarvittaessa vastuu oli omaishoitajalla. Vaikka internetistä löytyykin paljon hyödyllistä tietoa, eivät kaikki sitä täysin luontevasti osaa käyttää. Parkinsonliiton järjestämillä Kelan kuntoutuspäivillä tietoa omaishoitajan tuesta sai kuitenkin myös perinteisemmällä tavalla. 

Tiedon saanti takkuaa 

Metsola on ollut jo pitkään mukana erilaisessa järjestö- ja puoluetoiminnassa. Hän on muun muassa toiminut omaishoitajayhdistyksen hallituksessa ja on tällä hetkellä kaupunginvaltuutettu Porvoossa, aluevaltuutettu Itä-Uudellamaalla ja kirkkovaltuuston jäsen.  

Yhteiskunnallisen aktiivisuuden tähden Metsola arvioi, että omaishoitajuuteen liittyvän tiedon löytäminen oli hänelle keskimääräistä helpompaa. Hän kertoo, että monille omaishoitajille suurin este avun saamiselle on tietämättömyys. Tukea ja apua ei hyödynnetä, koska niistä ei yksinkertaisesti ole kuultu. Apua ei erikseen tarjota, jollei sitä osaa pyytää.  

Moni omaishoitaja uupuu psyykkisesti ja fyysisesti raskaan taakan alla, varsinkin jos saatavilla olevaa apua ei hyödynnetä. Huolenpito omaisesta päivän jokaisena hetkenä voi saada omaishoitajat unohtamaan oman terveytensä. Omasta terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, koska moni omaishoitaja on iäkäs ja heillä on omia sairauksia.  

– Kun omaishoitaja väsyy, pitäisi olla rohkeutta ottaa vapaata esimerkiksi intervallihoidon avulla. Vapaata ei välttämättä tarvitse olla pitkään, mutta jo yksi tai kaksi vapaapäivää auttaa jaksamaan, Metsola rohkaisee. 

Intervallihoito tarkoittaa järjestelyä, jossa potilas asuu lyhytaikaisesti hoitoyksikössä, jotta omaishoitaja voi pitää vapaata tai käydä vaikka itse lääkärissä. 

Lisäksi omaishoitajien kunnon ylläpitämiseksi heille järjestetään vuosittain terveystarkastus. Metsola kertoo olleensa tyytyväinen terveydenhuoltoon omaishoitajuutensa aikana. 

Byrokratia on raskasta 

Metsolan mielestä suurimmat omaishoitajuutta vaikeuttavat asiat liittyivät pääasiassa paperityöhön ja raskaaseen byrokratiaan.  

Toisinaan ongelmat liittyivät myös kotiavun saamiseen.  

– Ensimmäisellä kerralla kun olin sopinut kotihoidon tulosta, hoitajaa ei ikinä tullut. Olin Helsingissä, kun mieheni soitti hätääntyneenä ja kertoi että kukaan ei ollut käynyt ja lääkkeet olivat ottamatta. Parkinsonin taudissa lääkkeiden oikea-aikainen ottaminen on erityisen tärkeää.  

Myöhemmin yksityiseltä puolelta palvelusetelillä hankittu kotiapu osoittautui toimivammaksi. Hoitajat olivat ajoissa paikalla ja viipyivät pidempään.  

Kasvun paikka 

Kokonaisuudessaan Metsola pitää omaishoitajamallia toimivana. Hoitajapulan vuoksi hän näkee, että järjestelmää tulisi kehittää systemaattisesti.   

Vaikka Metsolan omaishoitajuus sijoittui ajalle ennen hyvinvointialueita, näkee hän uudessa mallissa paljon mahdollisuuksia. Parhaiden käytänteiden yhdistämisellä voitaisiin saavuttaa kuntien synergiaa.  

Omaishoitajuutta hän kehittäisi kuitenkin ennen kaikkea lisäämällä sosiaali- ja terveyspalveluiden ihmisläheisyyttä.  

– Säännöllinen yhteydenotto koteihin olisi tarpeen useammin kuin kerran vuodessa. Puhelinsoitto riittäisi, jotta omaishoitajan ja hoidettavan kunnosta voitaisiin pysyä kartalla.  

Lisäksi Metsola muistuttaa omaishoitajien vertaistukitoiminnasta.  

– Vertaistuen saaminen auttaa huomaamaan, että omaishoitajat eivät ole ongelmiensa kanssa yksin, Metsola päättää.   

TEKSTI: Ilmari Parviala