Ikääntyneiden palveluja tulee kehittää etukäteen 

Ikäihmisten laajassa palvelutarpeiden ketjussa tulevaisuuden ratkaisuja tulee kehittää heti, jottei tilanne pääse kriisiytymään. 

Aluevaltuutettu Andeliina Cieslakin mielestä ikääntyneiden palveluiden ketjuun liittyy vahvasti niiden kehittäminen, jotta palvelutarpeisiin voitaisiin reagoida ennakoivasti. 

• Yhteisöllinen asuminen on yksi esimerkki tästä. 

Yhteisöllisessä asumisessa voidaan tarjota palveluja palvelutarpeen mukaan esimerkiksi kotihoidon, kotisairaanhoidon, viriketoiminnan, kotikuntoutuksen, ulkoilutuksen sekä kotisairaalan muodossa.  
 

Myös muita palveluasumisratkaisuja, kuten perheasuminen on olemassa, joka sopii tietyissä tilanteissa myös muistisairaille sekä vähentää ikääntyneen yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. 

Yhteisöllisen asuminen hyötynä Cieslak pitää sen sosiaalisuutta.  

• Yksinäisyys voi viedä pahimmillaan ikäihmiseltä todellisuuden tajun ja vuorokausirytmin. 

Toisena merkittävänä etuna Cieslak pitää sitä, että mallissa ikäihmiset ovat yhdessä paikassa, jolloin heidän auttamisensa helpottuu. Samalla asumisen yhteyteen voidaan yhdistää kuntouttavaa päivätoimintaa ja muuta viriketoimintaa.  

• Ikäihmistä on helpompi tukea esimerkiksi ravitsemuksessa ja lääkehoidossa. Ei passivoida nojatuoliin tai vuoteeseen, vaan pysytään liikkeessä. Jokaisen ihmisen perustarpeisiin kuuluu toisten ihmisten seura ja läsnäolo. 

 
Yhteisöllinen asuminen ennaltaehkäisevänä 

Toistaiseksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella yhteisöllinen asuminen on vielä vähäistä, mitä Cieslak pitää erittäin valitettavana. Alueen yhteisöllisen asumisen investointihankkeet ovat toistaiseksi yksityisten toimijoiden varassa. 

• Yksityisen ja kolmannen sektorin mukana pitämisellä on positiivinen vaikutus ikääntyneiden palvelujen laatuun ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. 

Cieslakin mukaan yhteisöllinen asuminen ei kuitenkaan poista ympärivuorokautisen hoivan tarvetta, vaan sen pitäisi toimia ennaltaehkäisevästi. 

• Yhteisöllisellä asumisella on mahdollista auttaa ikäihmistä vaikuttavasti niin, että lopulta jokaisella ei tulisi edes tarvetta ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. 

Kuitenkin voinnin ja toimintakyvyn heikentyessä, tulee ikääntyneelle hoidontarpeen arviointiin perustuen taata oikeus ympärivuorokautiseen hoivaan. 

• Osa ikääntyneistä erityisesti muistisairauksista kärsivät ikääntyneet tarvitsevat sairauden edetessä enemmän hoivaa ja huolenpitoa, jolloin ympärivuorokautinen hoiva on oikea paikka, kertoo Cieslak. 

Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden ollessa haasteellinen Cieslak painottaa, että ratkaisujen tulisi löytyä jo ennen kaikista pahinta skenaariota.  

• Tilanne kriisiytyy aivan varmasti, jollei mitään tehdä. Ratkaisuja tulee kehittää siis etukäteen. Muutos edellyttää sitä, että ihmiset ylipäätään huolehtisivat toisistaan ja ottaisivat toiset ihmiset ympärillään huomioon. 

Yhtälö on hankala Cieslakin mukaan hankala, kun hoidon tarpeen tuplaantuessa muun muassa hoitohenkilöiden määrä ei kasva läheskään samassa suhteessa.  

• Sekä tekijöitä että rahaa tarvittaisiin lisää. 

Omaishoitajien tukiverkostot kuntoon 

Yhteisöllisen asumisen lisäksi Cieslak haluaa nostaa esille omaishoitajuuden merkityksen ja sen tukemisen tärkeyden. Hoitomuoto on usein inhimillisempi sekä kustannustehokkaampi tapa auttaa.  

• Omaishoitajien etuuksien ja tuen on oltava riittävällä tasolla, että ihmiset voivat jäädä hoitamaan apua tarvitsevia läheisiään kotiin. 

Omaishoitajille tulee Cieslakin mielestä taata muutenkin riittävät tukiverkostot, ettei auttaja itse pala loppuun.  

• Neuvotaan esimerkiksi hoidollisissa asioissa, koska usein omaishoitajat tekevät käytännön hoitotöitä. 

Ikäihmisten kohdalla palveluiden piiriin hakeutuminen alkaa palveluohjauksesta, jossa ihmisen tilannetta aletaan selvittämään. Puhelinnumerosta saa tukea ja apua laaja-alaisesti ikääntyneiden arkeen. 

• Henkilö voi itse ohjautua ennaltaehkäisevästikin palvelujen piiriin, mutta yleisemmin päädytään akuuttien palvelujen piiriin, Cieslak kuvaa lähtötilannetta.  
   

Hänestä nykyinen tilanne on kehno, sillä palvelutarpeet ovat todennäköisesti kasvaneet jo melko suuriksi.  

Toteuttaminen ratkaisee onnistumisen 

Hyvinvointialueen päätöksiä Cieslak pitää vaikeina, minkä takia hän toivoo päättäjien luottavan virkamiesten valmisteluun. Hyväksytty hyvinvointialueohjelma auttaa eteenpäin, mutta kaikkia ongelmia se ei ratkaise. 

• Siellä on hyviä suunnitelmia ja työkaluja, mutta niiden toteuttaminen ratkaisee onnistumisen. Jollei kehitystyö ole ajassa mukana, niin kaikki tavoitteet eivät tule toteutumaan, Cieslak arvioi. 

 
Teksti: Santeri Nousjoki 

Artikkeli on julkaistu osana Kokoomuksen Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän Sinituuli-lehteä: https://digiplus.fi/www/tabloid/Kokoomus_Uusimaa/Keski-Uusimaa_2_23/index.html#