15% kustannusvähennys terveydenhuoltomenoihin mistään leikkaamatta, utopiaa vai totta?

Terveydenhuoltomenojen on ennustettu kasvavan koko ajan. Tähän vaikuttaa väestön ikääntyminen, lääketieteen kehittyminen ja lisääntyvä kysyntä terveyspalveluille.

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on hillitä kustannuksien kasvua. Viime vuoden lopulla tehtiin hyvinvointialueilla budjetteja ja leikkauslistat olivat kovia. Toki hallinosta on leikattavaakin, kun usein miten hyvinvointialueilla on yhdistetty useamman kunnan toiminnot yhden hallinnon alle. Myös tiloista säästäminen on suosittua. Pienten paikkakuntien yksikköjä suljetaan. Digitaalisten palveluiden lisäämisellä toivotaan saavutettavan kustannussäästöjä.

Mitä jos olisi keino vähentää terveydenhuollon kustannuksia 15% ilman, että mitään palvelua tarvitsisi leikata? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Keino on olemassa, mutta sen toteuttamiseksi tarvitaan kaikkien suomalaisten apua. Sähkön raju hintapiikki 5.1.24 sai suomalaiset säästämään sähköä noin 800MW verran. Tämä todistaa, että meillä osataan puhaltaa yhteen hiileen tarpeen tullen.

THL on laskenut, että jos koko väestön terveys ja hyvinvointi kohoaisi samalla tasolle kuin se on korkeasti koulutetuilla jo nyt, vähenisivät useat terveys ongelmat merkittävästi. Tällainen kehitys säästäisi terveydenhuollon menoja yli miljardi euroa nykyhetken hintatasolla. Samalla toteutuisi sote-uudistuksen toinen tavoite eli terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen.

Voi olla toiveajattelua, että koko kansan terveys ja hyvinvointi on tulevaisuudessa samalla tasolla, mutta parhaimpaan lopputulokseen tulee pyrkiä. STM laskelmien mukaan terveyden edistämisen kustannusvaikuttaviksi keinoiksi voidaan osoittaa liikunnan lisääminen, terveellisen ravitsemuksen edistäminen, painonhallintaneuvonnan lisääminen, tupakoimattomuuden edistäminen, alkoholin käytön hillitseminen sekä osteoporoosin ja kaatumisten aiheuttamien murtumien ehkäiseminen.

Jokainen Suomessa asuva voi itsekin vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Liikuntasuositus aikuiselle on 30min reipasta liikuntaa päivässä. Terveellistä ruokavaliota voi ajatella siten, että mitä jättää kaupasta ostamatta. Arkiruokavalioon eivät kuulu karkit, pullat, limukat, sipsit ja makkarat. Näillä voi herkutella juhlissa. Suomessa noin 70 prosenttia miehistä ja 60 prosenttia naisista on vähintään ylipainoisia. Liikunta- ja ruokavaliota suosituksien mukaan muuttamalla painon nousua saa hillittyä. Tupakointi ja alkoholi ovat juhlajuttuja, ei arkielämää. Kaatumisen ja osteoporoosin ehkäisynä toimii säännöllinen liikunta.

Aloitetaanko yhdessä terveys- ja hyvinvointitalkoot Suomessa?

Marja Ahava

Yleislääkäri, apulaisylilääkäri

Aluevaltuutettu, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Lähteet: Vaikuttavuus ja kustannukset – THL

STM julkaisuja 2008:1