Pelastukoon ken ehtii

Hyvinvointialueen päättäjänä on voinut huomata, että pelastuspalvelut jäävät johtamisessamme sote-palvelujen rinnalla hieman pimentoon. Keskusteluja, selontekotilaisuuksia, kokousten asialis-toja ja yleistä mielenkiintoa hallitsee joskus pienetkin sote-palvelujen yksityiskohdat, kun pelastus-palveluita tuskin mainitaan. Tyypillistä on, että esim. selontekotilaisuudessa viimeinen puheenvuoro on annettu pelastusjohtajalle ja kuinka ollakkaan, on aika jo melkein loppu eikä aiottua selostusta ehditäkään pitämään kuin ehkä osittain. Voi olla, ettei meiltä päättäjiltäkään ole tullut painetta käsitellä turvallisuusaiheita tämän tarkempaa.

Tätä taustaa vasten ei ole ehkä yllätys, ettei työn alla olevaa, mutta hyväksymättä jäänyttä varautumissopimusta (yhdyspintasopimus valmiussuunnittelusta ja kriiseihin varautumisesta) ole tuotu käsittelyyn eikä hallituksella ole ollut tietoa, ettei Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä hyvinvointialueen keskinäistä sopimusta ole saatu hyväksyttyä, vaikka yritystä on ollut. Esimerkiksi Keravan kaupunki on sen omalta osaltaan hyväksynyt, mutta muiden osapuolten allekirjoitukset sopimuksesta vielä puuttuvat. Se kuinka syvistä ristiriidoista tai erimielisyyksistä osapuolten kesken on kyse ei ole tiedossa, onko kyse ehkä yhden pelastuslaitoksen ja kahden hyvinvointialueen muodostamasta ongelmatiikasta tai toimintaan liittyvien kustannusten jakoperusteista? Luulisi nykyisen turvallisuustilanteen vallitessa asian joka tapauksessa saavan ansaitsemansa huomion ja saatettavan pikaisesti päätökseen, sopimus kaikkien osapuolten hyväksymäksi.

Sopimusluonnoksen sisältöä tarkastellessa huomaa, että todella tärkeistä asioista on kyse ja tuntuukin vaaralliselta, ettei sopimukseen ole päästy. Sopimuksen mukaisen yhteistyön tavoitteena on nimittäin kehittää kunkin tahon valmiussuunnitelmien yhdyspintojen yhteensopivuutta, häiriö- ja kriisitiedottamisen ja tilannekuvan muodostamisen menettelyjä sekä sopia yhteisestä harjoittelusta ja koulutuksesta. Voi vain kuvitella mitä puutteet vaikkapa tiedotuksen ja ensihoidon organisoinnissa käytännössä tarkoittaisi esim. juuri Espoossa koetun putkirikon ja siitä seuranneen vesihuoltokriisin seurauksena, jos vesijohtoon oikeasti sekoittuisi vaarallisia aineita eikä tieto veden käyttökiellosta leviäisi tehokkaasti. Tässähän Espoon tapauksessa valitettavasti ei onnistuttu, mutta onneksi veteen ei ilmeisesti päässyt vaarallisia epäpuhtauksia ja suuremmalta terveyskriisiltä vältyttiin. Näinkin arkinen ja hyvinkin mahdollinen turvallisuustilanteen poikkeama kuvaa hyvin miten monen eri tahon saumaton yhteistyö on välttämätöntä, isommista turvallisuusuhkista puhumattakaan. Toivotaan siis, että yhdyspintasopimus saadaan pikaisesti maaliin ja valmiudet sen toimeenpanoon kohdilleen.

Markku Pyykkölä
Vantaa-Keravan aluehallituksen jäsen, VTM
Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja