Eihän tässä näin pitänyt käydä

Uudet hyvinvointialueet ovat toimineet vuoden. Terveys-, sosiaali- ja pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Olen itse saanut olla mukana Vantaan ja Keravan alueen muutoksia toimeenpanemassa, näköalapaikoilla.

Näkymät koko maassa ovat huolestuttavia. Parempia palveluita ei ole saatu halvemmalla. Kansalaisten terveyserojen vähentyminen ei ole näkyvissä.  Aluevaltuustot ovat panneet lait täytäntöön ja kunnat menettivät ison osan verotuloistaan. Ankea talousasema on asukkaillakin. Kaikilla on huoli huomisesta. Miten käy palveluille jatkossa?

Kun valta vaihtui kunnat luovuttivat sote-valtikan hyvinvointialueille. Niiden ensimmäisen toimintavuoden tilinteon aika on kohta käsillä. Tulos pelkistetysti: Koko HUS-HYKS Uudellamaalla kaikki hyvinvointialueet painivat talousongelmissa. Valtion sote-laskelmat pettivät alusta alkaen. Muutos ajoi myös kuntien talouden alamäkeen. 

Eihän tässä näin pitänyt käydä

Tulevaisuus kohdataan isojen säästövaatimusten edessä. Ajanpeluu ei auta. Maakuntahallintoa on turha haikailla avuksi. Uudet verot ja valtapelit eivät ole toivottavia. Vastakkainasettelusta saatiin esimakua jo kesällä kun monet vallanperijät syyttivät kuntia sote-menojen tahallisesta alibudjetoinnista. Syksyllä eripura syveni kun valtio uhkasi kurittaa kuntia jo päätettyjen valtiontukien takaisinperinnöillä ja muitakin lupauksia petettiin niin että nyt rahat ja hoitajat ovat loppumassa.

Peruutusvaihde päälle?

Petteri Orpon hallitus näyttää saaneen vastuulleen valuvikaisen alueuudistuksen, akuuttien kärsimysten koetteleman kansan ja sen myötä räksyttävän kentän. Lain mukaan hyvinvointialueiden tulee paikata alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Siinä vasta onkin tiedossa tuskaisia hetkiä ja hankalia vääntöjä mahdollisia säästökohteita etsiessä niin, että samalla pystytään parantamaan asukkaiden palveluita. 

Jüri Linros

Sisätautien erikoislääkäri

Aluevaltuutettu, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue