Länsi-Uudellamaalla on onnistuttu, miksi?
Hyvinvointialueet eivät ole veljiä keskenään. Monilta hyvinvointialueilta kantautuu huolestuttavia uutisia, mutta Länsi-Uusimaa on positiivisesti poikkeava esimerkki siitä, etteivät asiat kaikkialla ole aivan rempallaan.
Esimerkiksi henkilöstöpula on Länsi-Uudellamaalla helpottanut maan keskiarvoa nopeammin. Hoitajien määrä on kasvanut kahdeksalla prosentilla ja lääkärien määrä yhdeksällä prosentilla. Samanaikaisesti hallintohenkilöstön määrää on kyetty vähentämään. Kalliiseen vuokratyövoiman käyttöön on niin ikään puututtu määrätietoisesti. Hyvinvointialueen aloittaessa käytössä oli noin 500 vuokratyöntekijää, nyt määrä on tippunut noin 200 henkeen.
Myös hoitoonpääsyn kohdalla on toteutunut kehitystä. Yhä useampi pääsee hoitoon 14 päivän hoitotakuun puitteissa. Koululaisista 99 prosenttia pääsee määräajassa psykologien palvelujen piiriin, sillä opiskeluhuoltoon on saatu rekrytoitua lyhyessä ajassa 30 uutta psykologia. Asiakastyytyväisyydessä mitataan niin ikään hyviä lukemia, joskin takaisinsoittojärjestelmä saa moitteita.
Valtakunnallisesti hyvinvointialueiden taloustilanteesta puhutaan paljon, mutta Länsi-Uusimaa pärjää myös talouden tasapainottamisessa. Vertailtaessa muihin alueisiin talouden kumulatiivista alijäämää per asukas, on esimerkiksi Lapissa alijäämä nelinkertainen. Talouden tasapainosta on pidettävä kiinni, sillä se on tulevien investointien edellytyksenä. Alueet, joiden talous ei ole tasapainossa, eivät voi ottaa lainaa rakentaakseen esimerkiksi uusia terveyskeskuksia.
Innovatiivisuudestakin Länsi-Uusimaa tunnetaan. Hoidon jatkuvuutta parannetaan valmistelussa olevalla ammatinharjoittajalääkärimallilla, missä terveyskeskuslääkäri toimisi ammatinharjoittajana virkasuhteen sijaan. Malli tarjoaa kokeneille lääkäreille joustavuutta ja parantaa täten terveyskeskustyön houkuttelevuutta. Kun kokeneet lääkärit saadaan sitoutumaan terveyskeskuksiin, parantuu hoidon jatkuvuus ja myös työn tehokkuus. Malli on herättänyt runsaasti kiinnostusta muilla hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, Kelassa sekä ministeriöissä.
Mikä selittää alueen onnistumisia?
Ensimmäisenä seikkana on syytä nostaa tietoon perustuva johtaminen, eli analysoidun tiedon tuominen päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi henkilöstön tyytyväisyyttä, asukkaiden hoitoonpääsyä ja vuokrahenkilöstön käyttöä seurataan yksikkökohtaisesti. Näin pystytään tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmat ja pullonkaulat. Kustannusläpinäkyvyydessä on päästy lyhyessä ajassa valtakunnan ykköstasolle, vaikka työ aloitettiin nollasta. Monimutkaiselta kuulostava asia tarkoittaa sitä, että tiedämme minne palveluihin käyttämämme rahat uppoavat.
Keskeisessä roolissa on myös luottamus päättäjien ja virkajohdon välillä. Länsi-Uudellamaalla puhalletaan yhteen hiileen ja turhilta sisäisiltä kiistoilta on vältytty. Tätä ei valitettavasti voi kaikista hyvinvointialueista sanoa. Maininnan ansaitsee myös puolueiden keskinäinen yhteistyökyky. Esimerkiksi palveluverkkoa koskevissa päätöksissä puolueiden laaja enemmistö kokoomuksesta vasemmistoliittoon löysi yhteisen sävelen.
Viimeisimpänä on syytä nostaa kokoomuksen rooli. Kirkkaasti suurimpana valtuustoryhmänä kokoomuksen laadukkaita palveluita ja tarkkaa taloudenpitoa puolustava ääni kuuluu. Kokoomus on halunnut pitää kiinni siitä, että välttämättömät päätökset tehdään ja toimeenpannaan, vaikkei se aina ole ollut helppoa. Työ kantaa myös hedelmää.
Ville Laakso
Kirjoittaja on kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen