Presidentti Niinistö esitteli Euroopalle suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin

Suomesta ei haeta enää oppia pelkästään hiihtämiseen ja avannosta pelastautumiseen. Nykyään katseet kääntyvät Suomeen, kun tolkkua pitäisi saada kaikkiin kuviteltavissa (ja kuvittelemattomissa) oleviin uhkiin varautumisessa.

Presidentti Sauli Niinistö julkaisi tänään iltapäivällä raportin eurooppalaisen kriisinkestävyyden parantamisesta. Ei ole sattumaa, että raportin laatijaksi pyydettiin juuri Niinistö. Suomi on edelleen kohtuullisen tuore Nato-maa, eikä meillä koskaan ajettu turvallisuutta alas toisin kuin monissa muissa maissa.

Lähtökohta raportille on realistinen: kriisit eivät lopu ja seuraava kriisi on vain ajan kysymys. Uhkia on loputon määrä, eikä täydellistä suojaa ei ole olemassakaan. Siksi varautuminen on paras tapa puolustautua. Varautuminen on myös pelote – hyökkääjä iskee heikkoihin kohtiin. Ja kuten viime vuosina on selväksi käynyt, Venäjä käyttää kaikki tilaisuudet hyväkseen. Tuurilla seilaamiseen meillä ei ole varaa.

Kuten presidentti Niinistö puheenvuorossaan toi esille: turvallisuus maksaa, mutta siitä luopuminen maksaa enemmän.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa yhdisti Euroopan unionin. Sillä on myös välittömiä vaikutuksia alueen puolustukseen: integraatio yhdellä alueella syventää sitä kaikilla muillakin alueilla. Mitä syvemmin olemme toisiimme sitoutuneet, sitä voimakkaammin yhteen kohdistunut isku heijastuu kaikkiin muihinkin. Kääntöpuolena toisaalta kumppaneiden tuki pehmentää yhden ottamaa iskua. Kun varautuminen suunnitellaan koko unionin tasolla, hyödynnetään yhteisiä vahvuuksia ja vahvistetaan paikallisia heikkouksia.

Varautumisen tavoitteena on pitää yhteiskunta toimintakykyisenä kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi väestönsuojelua sekä kriittisten toimintojen ja peruspalvelujen turvaamista. Ja kaiken tämän ytimessä on ihminen.

Eurooppalaisittain olisi suuri harppaus laajentaa suomalainen kokonaisturvallisuuden malli koko unionin laajuiseksi. Vaikkapa meille kaikille tuttu kotivara on vielä monessa maassa täysin vieras käsite. Kun varautumista rakennetaan ihmiset edellä, saadaan aikaan sitoutumista ja voimavaroja: osaamista, kykyä ja tahtoa.

”Security is the foundation for everything important”, totesi presidentti Niinistö. Ilman turvallisuutta ei ole arvoja, hyvinvointia tai tulevaisuudensuunnitelmia. Juuri tällaisista yksilölle tärkeistä asioista, arjen turvallisuudesta, syntyy halu puolustaa omaansa ja varautua ikäviinkin yllätyksiin.

Kriisienkin keskellä ihminen kaipaa uskoa tulevaan – luottamusta siihen, että lopulta käy hyvin. Luottamus syntyy siitä, että on perusteltu syy uskoa siihen, että asiat järjestyvät. Luottamusta yhteiskunnan kriisinsietokykyyn luo läpinäkyvyys, uskottavuus ja ymmärrettävyys. Lopulta olemme juuri niin vahvoja kuin jokainen meistä omana itsenään, ja siitä me suomalaiset näytämme hyvää esimerkkiä.

Jarno Limnell
Kansanedustaja