Ehdokaskynä: Pelastustoimi – unohdettu tukipilari

Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Julkisuudessa hyvinvointialueesta keskusteltaessa korostuu usein terveydenhuolto ja esimerkiksi hoitoon pääsy pelastustoimen jäädessä alakynteen. Pelastustoimi on usein ”näkymätöntä” varautumista ja ennaltaehkäisyä ja siten saattaa jäädä keskusteluissa taka-alalle, vaikka tuo kokonaisuus on enemmän kuin arkipäivää jokaisen meidän kohdalla. Omassa arjessamme voimme kysyä toimivatko palovaroittimet ja -sammuttimet entä mikä on kotivaran (72h) laita tai pelastussuunnitelmien ajantasaisuus ja väestönsuojien toimivuus. Varautuminen on kansalaistaito. Sitten voi tulla se hetki, jossa tarvitsee tässä ja nyt kiireellä pelastustoimen palveluja.

Pelastustoimi tarkoittaa toimialaa, johon kuuluu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy, väestönsuojelu sekä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen ja pelastaminen. Myös jatkuva yhteistyö muiden turvallisuusviranomaisten, kuten esimerkiksi poliisin kanssa kuuluu kiinteänä osana pelastustoimen tehtäviin. Suuronnettomuudessa, katastrofi- ja kriisitilanteessa pelastustoimen rooli on erityisen vahva. Turvallisuusasiat ja varautuminen ovat tärkeitä kokonaisuuksia, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota niin kunnassa kuin hyvinvointialueella näinä epävarmoina aikoina.

Pelastustoimen työtä ennakoinnista onnettomuustilanteisiin tukevat vapaapalokunnat, jotka muodostavat merkittävän pelastustoimen resurssin. Niiden henkilöstö suorittaa palo- ja pelastustoimen tehtäviä palkatta ja osa sivutoimenaan. Toimintaan on osin jopa ruuhkaa toisin kuin moniin muihin yhdistyksiin ja järjestöihin. Useilla vapaapalokunnilla on jopa satavuotinen historia, joka kertoo kuinka pitkäjänteistä ja sitoutunutta sekä varautuminen että käytännön toiminta on ollut ja on meidän kuntalaisten turvaksi. Toiminta on myös erittäin tärkeää pelastusalan henkilöstön saatavuuden näkökulmasta ottaen huomioon, että monilla Kuopiossa sijaitsevaan Pelastusopistoon ja Helsingin Pelastuskouluun alalle hakeneista on VPK-tausta. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi on pidettävä huolta alan vetovoimatekijöistä, kuten kilpailukykyisestä palkasta ja henkilöstön mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön. Vaativien ja haasteellisten työtehtävien myötä avainsanoiksi nousevat kannustava johtaminen ja työhyvinvointi. Henkilöstö ja sen ammattitaito ovat pelastustoimen suurin vahvuus. Tämä pääoma yhdessä palveluiden saatavuuden ja palvelutason kanssa on turvattava jatkossakin hyvinvointialueella.

Pelastustoimessa on valtava tietovaranto asiakkaiden tarpeista ja yhteiskunnallisista yhteyksistä, jota voidaan hyödyntää hyvinvointipalveluissa. Pelastustoimi tuottaa tietoa, mitä voidaan hyödyntää kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi. Kaikkineen palo- ja pelastustoimi on keskeinen osa meidän turvallisuuden takaajana. Vaikka pelastustoimen ääni olisikin usein julkisessa keskustelussa pienempi kuin sosiaali- ja terveydenhuollon, sen rooli hyvinvointialueella on kuitenkin erittäin tärkeä ja sen ääni ansaitsee enemmän näkyvyyttä.

Seppo Ahonen
Kunnanvaltuutettu (kok)
Kenttärovasti

Juhani Vuorisalo
Kunnanvaltuutettu (kok)
Rikosylikomisario (evp)