Näköalapaikka suomalaisen yhteiskunnan suurimpaan muutokseen

Suomessa tehtiin historiallisen suuri hallintouudistus, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.  

Helinä Perttu toimii Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella aluehallituksen täyspäiväisenä puheenjohtajana. Rehtorina siviilissä työskentelevä Perttu on pitänyt täyspäiväisyyttä välttämättömänä työn hoitamisen kannalta. 

– On tärkeää, että päättäjien paikat ovat ihmisten kokoisia ja kaikilla on mahdollisuus hoitaa tehtäviä. Aika ei mitenkään riittäisi toimimaan aluehallituksen puheenjohtajana ja rehtorina samaan aikaan, kertoo Perttu. 

Aluehallituksen puheenjohtajuuden lisäksi Perttu toimii Hyvinvointialueyhtiö HYVILin puheenjohtajana. 

– HYVIL on kuntaliitosta irroitettu sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaorganisaatio, jonka vastuutehtävät ovat hyvin samanlaisia kuin Kuntaliiton kuntapuolella. On hienoa päästä rakentamaan uutta toimijuutta Hyvilin puheenjohtajana. 

Maarit Raja-Aho on toiminut ennen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen puheenjohtajuutta Omniassa sosiaali- ja terveysalan opettajana. Raja-Aho toimii hyvinvointialueella puolipäiväisenä puheenjohtajana ja on virkavapaalla päivätyöstään. 

– Aluehallituksen puheenjohtajuus on vaativa tehtävä, jonka hoitaminen puolipäiväisenä on ollut haastavaa. Asioihin perehtyminen vaatii paljon aikaa ja taatakseni työssä onnistumisen, olen siirtynyt virkavapaalle päivätöistäni. 

Perttu ja Raja-Aho näkevät tärkeänä, että poliittisen johtamisen arvostus ei näy vain juhlapuheissa, vaan myös käytännön tekemisessä. Aluehallituksen puheenjohtajana on päätöksenteon ytimessä. 

– Tämä on ollut hieno näköalapaikka suomalaisen yhteiskunnan suurimpaan muutokseen. 

Ratkaisuja taloushaasteisiin 

Hyvinvointialueet painivat talouspaineiden kanssa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki tälle ja ensi vuodelle lisärahoitusta lakisääteisten tehtäviensä järjestämiseksi sitä kuitenkaan saamatta. 

Raja-Aho toivoo valtion suunnalta rajausta hyvinvointialueen tehtävistä.  

– Hyvinvointialueilla on paljon vastuita ja vähän rahaa käytössä. Olisi tärkeää saada valtion suunnalta apua lakisääteisten tehtävien priorisointiin.  

Raja-Aho toivoisi valtakunnallista keskustelua myös normien purusta ja joidenkin käytänteiden uudelleenjärjestelemisistä. 

– Onko esimerkiksi lääkärien työaikaa järkevää käyttää todistusten kirjoittamiseen? Työaikaa vapauttamalla pystyisimme vastaamaan henkilöstöpulan lisäksi myös henkilöstön hyvinvointiin. 

Aluehallitusten puheenjohtajat ovat samaa mieltä siitä, että alijäämän kattamisaikataulu on tällä hetkellä haastava. Pidempi aikataulu mahdollistaisi laajemmin palveluiden kehittämisen ja erilaiset kokeilut.   

– Tällä hetkellä aikataulu talouden sopeuttamisen kanssa on niin tiukka, että alueet ovat vaarassa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole pitkässä juoksussa järkeviä, kertoo Perttu. 

Raja-Aho on samoilla linjoilla.  

– Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta ja tulopuoleen ei ole mahdollista tosiasiallisesti vaikuttaa. Senkin takia olisi tärkeää, että alijäämän kattamisaikataulu olisi pidempi ja mahdollistaisi erilaisten innovaatioiden kokeilun, jatkaa Raja-Aho. 

Aluehallitusten puheenjohtajien mielestä maakuntavero ei kuitenkaan ole ratkaisu talouden haasteisiin.  

– Ymmärrämme taloudelliset haasteet ja maan hallituksen näkökulman talouden tasapainottamisessa. On välttämätöntä kehittää palveluita niin, että niiden rahoitus on kestävällä pohjalla. 

Perttu ja Raja-Aho vakuuttelevat, että palvelut pystytään kyllä korjaamaan ja talous tasapainottamaan, mutta tahti on nykyisellään kova.  

– Alueille toivomme työrauhaa: lupaa kehittää ja kokeilla palveluiden järjestämistä. Vain siten voimme löytää uusia ratkaisuita ja innovaatioita. 

Alueliitokset eivät ratko kaikkea 

Julkisessa keskustelussa on väläytelty, että mikäli alueet eivät saa taloutta tasapainoon, on edessä alueiden yhdistäminen. Esimerkiksi palkkaharmonisaation ja ICT-kustannusten vuoksi alueliitokset voivat tulla todella kalliiksi.  

– Kahdesta köyhästä ei saa yhdistämällä rikasta, ynnäilee Perttu.  

Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta on ollut hyvinvointialueilla vasta kaksi vuotta.   

– Aikaikkuna on aivan liian lyhyt arvioidakseen mallin toimivuutta. Esimerkiksi talouden tasapainottamistyö on vielä niin kesken, että arviointi alueiden liitoksien osalta on relevanttia vasta seuraavan valtuustokauden loppupuolella, näkee Perttu.  

Erikoissairaanhoito tuo omat haasteensa 

Uudenmaan hyvinvointialueita yhdistää erikoissairaanhoidosta vastaava HUS, joka toimii Uudenmaan neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin alueella. 

– Hyvinvointialueilla ei ole mahdollisuutta samalla tavalla vaikuttaa suoraan palveluiden järjestämiseen erikoissairaanhoidossa, kun mukana on neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki, kertoo Raja-Aho. 

Vuoropuhelua sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa käydään jatkuvasti. Aluehallitusten puheenjohtajat kokevat keskusteluyhteyden hyvänä. 

– HUS-yhtymän kanssa tehdään omistajan roolissa tiivistä yhteistyötä. Erikoissairaanhoitoa ei ole järkevää hoitaa Uudellamaalla alueittain, mutta koko Uudenmaan kokoinen hyvinvointialue olisi aivan liian iso, jatkaa Perttu. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä vajaalle 1,8 miljoonalle uusmaalaiselle. Tämä on noin kolmannes koko Suomen väkiluvusta. 

Saumaton yhteistyö avainasemassa 

Aluehallitusten puheenjohtajat kokevat, että vuoropuhelu toimii sairaanhoitopiirin lisäksi hyvin myös Sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden yhteistyötahojen, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), suuntaan. 

– Yhteydenpito sidosryhmiin on huomattavasti tiiviimpää, kuin kuntatasolla, kertoo Helinä Perttu, joka on aiemmin toiminut Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtajana. 

Aluehallituksen puheenjohtajilla ympäri Suomen on tiivis verkosto, jonka Perttu ja Raja-Aho kokevat “sanoin kuvaamattoman tärkeäksi.” 

– Verkosto on ollut erinomainen paikka jakaa tietoa ja saada vertaistukea uuden edessä. Ministeriön rooli verkostossa on tiivis, kertoo Raja-Aho. 

Tiivis keskusteluyhteys hyvinvointialueittain antaa myös hyviä näkökulmia ja perspektiiviä palveluiden järjestämiseen. Esimerkiksi lähipalveluiden saatavuus on Uudellamaalla eri tasoa, kuin muualla Suomessa. 

– Uudellamaalla saatetaan kokea, että 10 kilometrin matka lähipalveluihin on pitkä, mutta maakunnissa tämä voi olla liki mahdotonta edes tavoittaa, näkee Perttu. 

Yhteistyötä tehdään myös pelastuspalveluiden osalta, sillä muista hyvinvointialueista poiketen Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella pelastustoimi on järjestetty yhdessä. Malli koetaan toimivana. 

– Historiaa yhteisestä pelastustoimesta on pidemmältä ajalta ja yhteistyö on ollut tiivistä. Esimerkiksi muutaman vuoden vanha Keravan ja Tuusulan paloasema on hyvinvointialueiden rajalla, sanoo Perttu. 

Ruuhka-Suomessa pelastustoimea haastaa se, etteivät pelastusajoneuvot pääse välttämättä riittävän nopeasti liikenteen takia perille. Raja-Aho näkee, että tämä erityispiirre tulee huomioida muun muassa pelastustoimen palveluverkossa. 

– Pelastustoimen resursoinnista ja asiallisesta palvelutasosta on huolehdittava.  

Digitalisaatiosta apua palveluiden järjestämiseen 

Digitalisaatio on tulevaisuudessa yksi avain palveluiden järjestämiseen. Digitalisaation lisääntyminen keventää parhaimmillaan sekä asiakkaan, että henkilökunnan kuormaa. 

– Moni asia on sellainen, johon digitalisaatiosta on saatavilla valtavasti apua. Olennaista on palveluiden helppokäyttöisyys ja käyttäjäystävällisyys, ajattelee Raja-Aho. 

Digitalisaatio terveyspalveluissa ei tarkoita sitä, että lääkärin ja sairaanhoitajien vastaanotot siirtyvät lähikontaktista Teamsiin, vaan kyse on paljon muustakin. 

– Esimerkiksi lääkkeet valmiiksi annosteleva lääkerobotti kotihoidon tukena keventää merkittävästi kotihoidon kuormaa. Lääkerobotti aukeaa tietyin kellonajoin ja antaa tasan oikean annostuksen, kertoo Perttu. 

Toisena esimerkkinä Perttu nostaa esiin etähoivayhteyden, jossa kotiin asennettu näyttö aukeaa asiakaskontaktin alkaessa automaattisesti. Palvelu on tehty ikäihmisille helppokäyttöiseksi. 

– Myös omaiset voivat olla laitteeseen yhteydessä. Jos kontaktia ei saada, kotihoito käy katsomassa tilanteen paikan päällä. Laite tuo monen toivomaa rauhaa ja yksityisyyttä kotiin sekä auttaa jatkamaan kotona asumista pidempään. 

Gerontologiaa pääaineenaan opiskellut Raja-Aho nostaa esiin ikäihmisten vähättelyn digipalveluiden osalta. 

– On harhakäsitys, että ihminen ei voisi oppia tai omaksua mitään uutta vanhemmalla iällä. Ajattelutapa estää kehitystä. Digiä pitäisi viedä eteenpäin ja lisätä ihmisten ymmärrystä siitä. 

Perttu on törmännyt kategoriseen ajattelutapaan, jossa ajatellaan, että digitalisaatio ei yksinkertaisesti sopisi ikäihmisille.  

– Digipalvelut eivät ole ikäsidonnaisia. Olen saanut ikäihmisiltä palautetta, jossa toivotaan, ettei heidän digiosaamistaan aliarvioitaisi. 

Positiivisuutta mukaan keskusteluun 

Hyvinvointialueilla on viime aikoina tapahtunut positiivisia asioita. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella palveluiden saatavuus ja odotusajat ovat parantuneet, hoivajonot ovat lyhentyneet ja siirtoviivepäivät ovat vähentyneet.  

– Esimerkiksi vanhustenpalveluissa ympärivuorokautisen hoidon jonoissa ei ole enää yli kolmea kuukautta jonottaneita ja pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan paikkaa odottavien jono on lyhentynyt, kertoo Raja-Aho. 

Keski-Uudellamaalla kuntayhtymä Keusote loi pohjaa hyvinvointialueuudistukselle. Kuntayhtymän ansiosta moni asia, kuten palkkaharmonisaatio, oli Keski-Uudellamaalla jo tehty.  

– Keski-Uudellamaalla esimerkiksi asiakastyytyväisyys ja henkilöstön saatavuus on parantunut. Toivoisin, että näitä positiivisiakin asioita nostettaisiin keskusteluun, jatkaa Perttu. 

Perttu ja Raja-Aho jakavat huolen muun muassa siitä, minkälainen kuva alasta välittyy esimerkiksi uravalintaa pohtivalle nuorelle. Myös nykyisen henkilöstön hyvinvoinnin kannalta koetaan tärkeänä, että keskityttäisiin negatiivisen sijaan välillä myös positiivisiin asioihin. 

– Mediasta saa helposti kuvan, että sote on kriisissä. On kuitenkin tosiasia, että kaikki alueet ovat pystyneet parantamaan palveluita ja hoitoon pääsy on parantunut.  Tarvitaan positiivista virettä työn merkityksellisyydestä, toivoo Perttu. 

Erityisesti Etelä-Suomea vaivaavaan henkilöstöpulaan tarvitaan kipeästi ratkaisuja. Raja-Aho nostaa yhtenä esimerkkinä hyvinvointialueen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämisen, jotta opiskelijoita saadaan houkuteltua sotealalle. 

– Hyvänä esimerkkinä tästä on juuri toimintansa aloittanut opetusperhekeskus, joka on ainutlaatuinen Suomessa, kertoo Raja-Aho. 

Opetusperhekeskuksen tehtävänä on vahvistaa perhekeskuksen ammattilaisten yhteistyötä ja selkeyttää opiskelija- ja oppilaitosyhteistyötä. Vuonna 2024 projektissa kehitetään opiskelijoiden harjoittelupolkuja ja suunnitellaan työelämälähtöisiä opinnäytetyöprosesseja. 

Alueet tarvitsevat työrauhan 

Lopuksi Raja-Aho toteaa, että keskustelua hyvinvointialuemallista tulisi käydä yhteiskunnassa nykyistä laajemmin. 

– Hyvinvointialueista ja sotepalveluiden tilanteesta puhutaan usein negatiivisuuden kautta. Kun on aikaa keskustella, sävy muuttuu usein positiivisemmaksi. 

Alueita on lähdetty kehittämään voimakkaasti. Perttu toivoo, että tätä kehittämistyötä saisi tehdä vastedeskin. 

– Alueet tarvitsevat nyt työrauhan. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen uusissa organisaatioissa vaatii aikaa. 

Raja-Aho lisää, että palveluita tulee saada jatkossakin, kun niille on tarve.  

– Tätä me hyvinvointialueiden päättäjät rakennamme yhdessä.