Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen seuraava vaihe: vaikuttavuus ja vastuu

Ensimmäinen aluevaltuustokausi on ollut uuden hallinnon käynnistämisen ja akuuteimpien haasteiden ratkaisemisen aikaa. Nyt on jo nähtävissä, että suunta on oikea: palvelujonot ovat lyhentyneet ja saatavuus parantunut monin paikoin. Seuraava kausi tulee kuitenkin olemaan todellinen koetinkivi. Pelkkä järjestelmän ylläpito ei enää riitä – nyt mitataan, miten palvelut todella vaikuttavat ihmisten arkeen. 

Olemme siirtyneet lupauksista lunastusten aikaan. Odotukset kohdistuvat nyt konkreettisiin tuloksiin: palveluiden parantamiseen, vaikuttavuuteen ja resurssien entistä tarkempaan kohdentamiseen. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella olemme rohkeasti uudistaneet toimintaamme. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut vuokralääkärimallista luopuminen ja siirtyminen omaan henkilöstöön perustuvaan ratkaisuun. Tämä on parantanut hoidon jatkuvuutta, nostanut laatua ja sitouttanut henkilöstöä – sekä tuonut merkittäviä kustannussäästöjä. Saman suuntainen kehitys näkyy myös hoitotyössä: kalliista vuokratyövoimasta on pitkälti pystytty luopumaan. 

Palveluiden vaikuttavuuden ja kustannusten läpinäkyvyyttä on lisätty ottamalla käyttöön tuotantotapa-analyysi. Sen avulla verrataan, miten paljon eri palvelut maksavat oman ja ulkoisen tuotannon keinoin. Esimerkiksi kotihoidossa ostopalvelu on paikoin osoittautunut kustannustehokkaammaksi – mutta raha ei yksin ratkaise. Palvelun laatu ja hoitoketjujen sujuvuus ovat keskeisiä. Halvempikin ratkaisu voi osoittautua lopulta kalliiksi, jos se lisää sairaalajaksoja tai heikentää hoidon vaikuttavuutta. 

Vaikuttavuus on nyt sotekeskustelun ydinkäsite. Kyse ei ole vain tehokkuudesta, vaan siitä, että palvelut kohdentuvat oikeaan aikaan oikeille ihmisille – niille, jotka apua eniten tarvitsevat. Tämä tarkoittaa priorisointia. Se ei ole kylmyyttä, vaan vastuullisuutta. Meillä ei ole varaa tehdä kaikkea kaikille, mutta sen minkä teemme, on oltava vaikuttavaa ja oikein tehtyä. 

Yksi vaikuttavuutta heikentävä ilmiö on häiriökysyntä: tilanteet, joissa asiakkaan asia ei ratkea, vaikka hän on jo tavannut useita ammattilaisia. Ongelma ei ole asiakas, vaan järjestelmä, joka ei saa asiaa kerralla kuntoon. Tämä kuormittaa sekä ihmisiä että koko järjestelmää – ja siksi siihen on puututtava juurisyiden tasolla. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulevaisuus rakentuu kyvystä tehdä viisaita valintoja. Tarvitaan vastuullista johtamista, tiedolla ohjaamista ja toimivien käytäntöjen rohkeaa laajentamista koko alueelle. Meillä on jo näyttöä siitä, että muutos on mahdollinen – nyt on aika viedä se käytäntöön täysimääräisesti. 

Uudistuminen ei tarkoita vain uuden rakentamista, vaan myös turhasta luopumista. Se vaatii rohkeutta katsoa eteenpäin – ilman että jäämme kiinni menneeseen. 

Maarit Raja-Aho

Kirjoittaja on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja