Varautumisesta puhutaan nyt joka paikassa – Mitä se tarkoittaa hyvinvointialueen näkökulmasta? 

Kokoomuksen aluepäättäjät näkevät kokonaisturvallisuuden läpileikkaavuuden kriittisen tärkeänä tämän päivän turvallisuusympäristössä. 

Koko maailmaa järisyttäneen koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyssodan seurauksena varautumisen käsitteeseen törmää lähes päivittäin. Varautumisella tarkoitetaan ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin, kriiseihin ja poikkeusoloihin.  

Hyvinvointialueilla on tässä kokonaisuudessa keskeinen rooli. 

– Varautuminen näkyy Länsi-Uudellamaalla läpileikkaavana kaikissa toiminnoissa. On tärkeää, että hyvinvointialueen kriittiset palvelut toimivat aivan kaikissa tilanteissa, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmius- ja turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja Joel Vanhanen (kok.) avaa. 

Palvelujen tulee olla saatavilla myös poikkeustilanteissa 

Viimeistään Ukrainan sodan myötä on käynyt selväksi, että sotilaallisen konfliktin riski on voimistunut. Viime kädessä hyvinvointialueen on kyettävä tarjoamaan palveluitaan jopa sotatilanteessa. 

– Hyvinvointialueen osalta kaikkein tärkeintä on varautua siten, että elintärkeitä sote- ja pelastuspalveluja voidaan toteuttaa myös poikkeus- ja kriisioloissa, valmius- ja turvallisuuslautakunnan kokoomuslainen varapuheenjohtaja Simon Elo painottaa. 

– Syytä huoleen ei ole, mutta tilanne on otettava tosissaan. Varaa sinisilmäisyyteen ei ole, lisää Vanhanen. 

Varautuminen vaatii kokoomuslaisten mukaan jatkuvaa harjoittelua. Jokaiselle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijälle tulee heistä antaa koulutusta, jonka myötä he tietävät miten toimia poikkeusoloissa ja kehittää omaa työtään kriisinkestäväksi. 

Varautumisesta vastaava lautakunta 

Kokoomusvaltuutettujen Vanhasen ja Elon luotsaaman valmius- ja turvallisuus lautakunnan vastuualueena on hyvinvointialueen kokonaisturvallisuus. Se seuraa ja arvioi hyvinvointialueen riskienhallintaa, pelastustoimea sekä palvelujärjestelmän toimivuutta erityisesti turvallisuusnäkökulmasta. 

– Lautakunnan tärkein tehtävä on ohjata oman vastuualueensa osalta hyvinvointialueen strategiatyötä sekä seurata ja arvioida strategian toteutumista. Kaikki liittyy vahvasti varautumiseen ja arjen turvallisuuteen, Simon Elo tiivistää. 

Joel Vanhasen mukaan lautakunnan olennaisin yksittäinen tehtävä on antaa lausuntonsa vuosittain hyvinvointialueen talousarvioesityksestä.  

– Lisäksi lautakunta tutustuu säännöllisesti varautumisen ja pelastusalan toimintaan esimerkiksi erilaisten vierailujen ja perehdytysten muodossa, jotta käsitys vastuualueen asioista olisi mahdollisimman laaja, hän lisää. 

Länsi-Uudestamaasta edelläkävijä myös kokonaisturvallisuudessa 

Länsi-Uusimaa on monilla mittareilla mitattuna edelläkävijä, kun sitä verrataan muihin Suomen hyvinvointialueisiin. Kokoomus haluaa ulottaa tämän aseman myös kokonaisturvallisuuden ja varautumisen saralle. 

Aluevaltuutettu Elo tähdentää, että varautuminen vaatii kouluttamisen lisäksi jatkuvaa kehittämistyötä. Toisin sanoen pelkkä nykytilanteeseen sopeutuminen ei riitä. On pyrittävä ennakoimaan mahdollisia skenaarioita. 

– Toimintatapojen kehittämiseen, uuden kokeiluun ja laaja-alaiseen yhteistyöhön on panostettava, Vanhanen linjaa ja huomauttaa, että vain vahva talous mahdollistaa panostukset varautumiseen. 

– Hyvinvointialueen talouden kantokyvyn turvaamisen on oltava lähtökohta myös valmiustoiminnan organisoinnissa, Elo komppaa. 

Resurssien niukkuus tarkoittaa priorisointia 

Hyvinvointialueen budjettirajoitteet vaikuttavat myös varautumiseen. Tästä johtuen asiat on kyettävä laittamaan tärkeysjärjestykseen. Tähän kokoomuslaisille on valmius. 

– Varautuminen on keskiössä aivan joka tilanteessa, sillä turvallisuuden takaaminen yhdessä viranomaisten kanssa on päättäjien ensisijainen tehtävä. On tärkeää ymmärtää, mitkä hyvinvointialueen tehtävät ovat kaikista kriittisimpiä ja mitkä taas toissijaisia, kokoomuksen Vanhanen analysoi. 

– Priorisointia joudutaan tekemään, mutta olemme lautakunnassa kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että kokonaisturvallisuuden pitäminen nykytasollakin vaatii panostuksia, sillä Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt, aluevaltuutettu Elo lisää. 

Myös alueen väestörakenne haastaa varautumiskykyä. Ikääntyneiden ja vieraskielisten määrän kasvu sekä yhdyskuntarakenteen hajanaisuus onkin kokoomusvaltuutettujen mielestä välttämätöntä ottaa huomioon myös varautumisessa. 

Hallitukselta lisävelvoitteita sotilaallisen kriisin varalle 

Petteri Orpon (kok.) hallitus esittää hyvinvointialueille lisävelvoitteita sotilaallisiin kriisitilanteisiin varauduttaessa. Jatkossa esimerkiksi kriittiset toiminnot tulisi olla fyysisesti siirrettävissä paikasta toiseen.  

Kokoomuksen aluevaltuutetut pitävät esitettyjä muutoksia perusteltuina. 

– Tämä hallituksen ajama uudistus on myönteinen ja tarpeellinen toimenpide tässä haastavassa maailmanajassa. On tärkeää, että valtio turvaa riittävät resurssit lisävelvoitteiden toteuttamiseksi, Joel Vanhanen arvioi. 

– Uudistus parantaisi puolustuskykyä sekä Puolustusvoimien ja Naton toimintaedellytyksiä, mikä on tärkeää kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. 

Valtuutetut painottavat, että kyse on ennen muuta yhteisestä koko Isänmaan asiasta. 

– Uskon, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on motivoinut tekemään osansa itsenäisen ja vapaan Suomen puolesta, Simon Elo päättää. 

Teksti: Akseli Lehtonen 
Artikkeli on julkaistu Sinituuli Länsi-Uusimaa-lehden numerossa 2/2025.