Uusi sukupolvi muuttaa hyvinvointialueen päätöksentekoa
Nuoret päättäjät tuovat aluepolitiikkaan uusia näkökulmia ja rohkeutta uudistaa toimintatapoja.
Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän uudet aluevaltuutetut, alle 30-vuotiaat Henri Kontkin ja Henriina Rantala korostavat tiedolla johtamista, luottamuksen vahvistamista ja rohkeaa päätöksentekoa.
Kontkin työskentelee sosiaalipolitiikan asiantuntijana Suomen ylioppilaskuntien liitossa sekä toimii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hallituksessa.
– Olen hyvin onnekas, kun voin tarkastella Suomen sosiaali- ja terveyspalveluita yhtä aikaa sekä hyvinvointialueen että YTHS:n näkökulmasta, Kontkin kertoo.
Kontkin lähti mukaan hyvinvointialueiden päätöksentekoon vahvistaakseen luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hänen mukaansa päätöksenteossa on korostettava palveluiden vaikuttavuutta ja talouden tasapainottamista.
– Vaikea taloustilanne ei saa lamauttaa. Juuri nyt tarvitaan vaikuttavia päätöksiä ja yhteistä suuntaa, hän painottaa.
Kontkinille on tärkeää edistää yhteisen luottamuksen vahvistamista Keusotea kohtaan.
– Tässä onnistutaan parhaiten, jos päätöksenteossa korostetaan palveluiden vaikuttavuutta ja talouden tasapainottamista.
Rohkeutta kyseenalaistaa ja kokeilla uutta
Vaikuttajaviestinnän konsultti Henriina Rantala korostaa päätöksenteossa käytännönläheisyyttä ja rohkeutta kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja.
Rantalan kiinnostus aluepolitiikkaan kumpuaa halusta olla mukana edistämässä ihmisten arkea helpottavia päätöksiä.
– Muuttuva väestörakenne ja talouden alijäämä pakottavat meidät etsimään uusia toimintamalleja. Emme voi jatkaa vanhaan tapaan, vaan meidän on uskallettava kokeilla ja oppia, Rantala painottaa.
Taloudellinen alijäämä luo painetta sopeuttamiseen, mutta Rantala muistuttaa, ettei se saa olla tekosyy palvelujen laadun heikentämiselle. Päinvastoin juuri haastavina aikoina tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja ja rohkeutta kehittää palveluiden saatavuutta.
– Esimerkiksi viimeisimmät päätökset palveluverkosta ovat olleet hyvin vaikeita. Ne koskettavat ihmisiä arjessa ja vaativat paljon harkintaa, hän kertoo.
Uudet teknologiat ja uudet toimintamallit vaativat kuitenkin rohkeutta kokeilla ja oppia, jotta voimme löytää parhaat ratkaisut palveluiden tuottamiseen. Ilman tätä asennetta jäämme helposti jälkeen kehityksestä, joka voi tuoda säästöjä ja parantaa asiakaskokemusta, Rantala kertoo.
– Kaikkea ei toki tarvitse eikä pidäkään tehdä itse, vaan muilta alueilta hyvistä käytännöistä oppien.
Rantalan mukaan tulevaisuuden hyvinvointialue rakentuu avoimuuden, tiedolla johtamisen ja kokeilukulttuurin varaan.
– Meidän on uskallettava tehdä päätöksiä, jotka perustuvat faktoihin, mutta samalla oltava valmiita oppimaan ja korjaamaan suuntaa, jos jokin ei toimi, Rantala tiivistää.