Varautuminen on vastuullisen päätöksenteon ydintä
Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut pysyvästi. Ukrainan sota on osoittanut, ettei turvallisuus ole enää vain puolustuspolitiikkaa ja rajojen vartiointia. Se on myös kuntien, hyvinvointialueiden ja jokaisen suomalaisen arjen varautumista. Suomessa on aivan oikein vahvistettu ulkoista turvallisuutta, mutta samalla on tunnustettava epämiellyttävä tosiasia: sisäinen turvallisuus ja väestönsuojelu eivät ole saaneet samaa painoarvoa.
Turvallisuus ei synny juhlapuheista eikä hallinnollisista korulauseista. Se syntyy päätöksistä, resursseista ja johtajuudesta. Vantaa-Keravan ja Keski-Uudenmaan alueella varautumisen on oltava kunnossa kaikissa tilanteissa, ei vain paperilla.
Asukkailla on oikeus tietää, miten häiriö- ja poikkeusoloissa toimitaan. Missä on oma suojapaikka? Miten toimitaan, jos sähkökatko pitkittyy, lämmitys katkeaa talvipakkasilla, tietoliikenne häiriintyy tai viranomaiset kehottavat suojautumaan? Kuka johtaa, kuka tiedottaa ja mistä ohjeet löytyvät? Näihin kysymyksiin on oltava vastaukset ennen kriisiä, ei vasta silloin kun tilanne on jo päällä.
On selvää, etteivät viranomaiset voi turvallisuussyistä kertoa kaikkea. Mutta juuri siksi kaiken sen tiedon, jonka voi antaa, on oltava selkeää, ymmärrettävää ja helposti saavutettavaa. Kansalaisille ei riitä vakuuttelu siitä, että järjestelmät toimivat. Luottamus syntyy siitä, että ihmiset tietävät etukäteen, miten toimia. Selkeä tiedottaminen ei ole varautumisen lisäosa, vaan sen perusedellytys.
Vantaalla Hakunilan ja Rajatorpan kalliosuojat on osoitettu erikseen nimettyjen kerrostalojen asukkaille. Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueella väestönsuojat ovat puolestaan pääosin yksityisiä talosuojia. Yleisiä väestönsuojia alueella ei ole. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että moni asukas on kriisitilanteessa täysin viranomaisohjeiden varassa. Jos ohjeet ovat epäselviä ennen kriisiä, ne ovat hyödyttömiä kriisin aikana.
Siksi varautumisen on noustava päätöksenteon ytimeen. Pelastustoimen resursseista ei saa tehdä säästökohdetta. Väestönsuojelun suunnitelmat on pidettävä ajan tasalla. Asukkaille on kerrottava nykyistä selvemmin, miten poikkeusoloissa toimitaan. Samalla on puhuttava myös omasta vastuusta. Kotivara, perustarvikkeet ja tieto omasta toimintatavasta eivät ole pelottelua, vaan arjen vastuullisuutta.
Turvallisuus on yhteiskunnan tärkein tehtävä. Jos emme pysty kertomaan ihmisille riittävän selvästi, miten he suojaavat itsensä ja läheisensä häiriö- ja poikkeustilanteissa, emme ole tehneet kaikkea tarvittavaa. Nyt ei tarvita lisää selityksiä. Tarvitaan päätöksiä. Tarvitaan johtajuutta. Tarvitaan sellaista tiedottamista, joka antaa ihmisille aidot edellytykset varautua myös itse.
Varautuminen punnitaan vasta silloin, kun tilanne on päällä. Siksi siihen on suhtauduttava vakavasti joka päivä.
Mika Kasonen
Alue- ja kaupunginvaltuutettu
Vantaa-Keravan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteisen pelastuslautakunnan puheenjohtaja