Ennaltaehkäisy avainasemassa: RSV:n ehkäisy tuottaa tuloksia
Lastenlääkärin työssä on palkitsevaa nähdä, miten ennaltaehkäisy vähentää lasten vaikeita infektioita. Hyvä esimerkki tästä on RSV eli respiratory syncytial virus, jonka aiheuttamien tautien ehkäisyyn on pitkän odotuksen jälkeen saatu uusia työkaluja. Niiden teho sairaalahoitojen ehkäisemisessä on hyvä.
RSV on herkästi tarttuva virus, joka voi aiheuttaa erityisesti pienille vauvoille vakavan hengitystieinfektion. Tulehdus voi levitä pieniin ilmatiehyisiin ja aiheuttaa bronkioliitin, johon liittyy voimakasta limaisuutta ja hengitysvaikeuksia. Lapsi tarvitsee usein sairaalahoitoa. Hoito on oireenmukaista.
Ilman suojaa joka kolmas lapsi sairastuu RSV-infektioon ensimmäisen elinvuotensa aikana, ja valtaosalle sairastuneista kehittyy lisäksi mikrobilääkehoitoa vaativa välikorvatulehdus. RSV:n aiheuttama alahengitystieinfektio on yleisimpiä alle yksivuotiaan lapsen sairaalahoidon syitä. Kaikkiaan sairaalahoidossa on ollut keskimäärin RSV:n takia noin tuhat lasta vuodessa. RSV-epidemia kuormittaa yksilöä ja terveydenhuoltoa sekä lisää kustannuksia.
Vauvojen RSV:n ehkäisykeinot ovat tulleet osaksi arkeamme. Vauvoja voidaan suojata kahdella tavalla: vastasyntyneelle voidaan antaa kerta-annoksena RSV-vasta-ainetta, tai vaihtoehtoisesti raskaana oleva voidaan rokottaa RSV:tä vastaan, jolloin äidin muodostamat vasta-aineet siirtyvät istukan kautta vauvalle. Molempien menetelmien teho on hyvä ja ne antavat imeväisikäiselle hyvän suojan RSV:tä vastaan noin puolen vuoden ajaksi. Toistaiseksi kummallakaan valmisteella ei ole todettu merkittäviä haittavaikutuksia.
Suomessa vastasyntyneiden immunisoiminen pitkävaikutteisella RSV-vasta-aineella, eli nirsevimabilla, aloitettiin syksyllä 2024. Tulokset ovat olleet lupaavia. Talvikaudella 2024–2025 HUSissa alle kuuden kuukauden ikäisiä lapsia joutui RSV:n vuoksi sairaalahoitoon alle viidesosa edeltävien vuosien tasosta, kertoo HUSin lasten infektiolääkäri Satu Kekomäki.
Vaikutus on näkynyt myös suoraan sairaaloiden arjessa. Lasten vuodeosasto ja teho-osasto eivät ole ruuhkautuneet samalla tavalla epidemian aikana kuin aikaisempina vuosina. Ennen kaikkea RSV:n aiheuttaman sairastavuuden väheneminen ennaltaehkäisyn ansiosta suojaa imeväisiä ja heidän vanhempiaan inhimilliseltä kärsimykseltä.
Ennaltaehkäisyn merkitys ulottuu yksittäistä infektiota laajemmalle. Kun sairauksia ehkäistään terveellisillä elintavoilla, rokotuksilla ja seulonnoilla, myös lääkäreiden ja hoitajien työ ja terveydenhuollon kuormitus vähenee. Rokotusohjelmat ovat kustannus–hyötysuhteella mitattuna tehokkaimpia terveydenhuollon työkaluja. Yksilö ja yhteisö hyötyy, terveydenhuollon resursseja ja rahaa säästyy ja sairauspoissaolot vähenevät.
Hyvinvointialueet vastaavat nirsevimabin antamiseen liittyvistä hankinnoista ja järjestelyistä. Tämä johtuu siitä, että se on vasta-aine eikä rokote. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tarjoaa nirsevimabia kansallisten ja alueellisten suositusten mukaisesti. Tällä hetkellä arvioidaan, miten RSV:n ehkäisy tulisi järjestää tulevaisuudessa, ja THL selvittää raskaana olevien RSV-rokottamisen kustannusvaikuttavuutta. Kansallinen RSV-rokotusten asiantuntijaryhmä aloitti työnsä alkuvuodesta 2026.
RSV aiheuttaa merkittävää sairastuvuutta myös iäkkäille, mutta RSV:n iäkkäille aiheuttamasta tautitaakasta ja riskitekijöistä tarvitaan vielä paljon lisää tietoa. Sen sijaan imeväisikäisten tautitaakka on hyvin tunnettu ja kiistaton, ja ehkäisyn teho erinomainen.
Uusien RSV:n ehkäisymenetelmien kansallinen arviointi sekä päätöksenteko ja suositukset käyttöönotosta ja kohderyhmistä tuleekin toteuttaa viipymättä. RSV:n ehkäisy osoittaa konkreettisesti, mitä ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla voidaan saavuttaa: vähemmän vakavasti sairaita lapsia, vähemmän huolta perheille, ja paremmin toimiva terveydenhuolto.
Anna Pelkonen
Lastenlääkäri, lasten allergologi, lääketieteen tohtori, dosentti
Aluehallituksen jäsen | Länsi-Uusimaa