Sanni Grahn-Laasonen: Korkeat sähkölaskut täytyy saada kuriin

Moninkertaistunut sähkölasku, yli kahden euron pumppuhinnat tankilla, nousevat korot ja lisääntynyt epävarmuus. Monessa perheessä joudutaan vakavasti pohtimaan, miten kustannuksista selvitään. Sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat miettivät sydänala pamppaillen, miten jatkaa sopimuksia kylmän talven yli. Tukalassa tilanteessa ovat esimerkiksi pienituloiset eläkeläiset, yksinelävät, koronasuluistakin kärsineet pienyrittäjät ja lapsiperheet, joilla on isot asuntolainat ja paljon arjen menoja lasten harrastuksia myöten.

Harvalla on kovin suurta puskuria omassa taloudessaan. Energiansäästö ja lämpötilojen laskeminen auttaa vähän, mutta ilma viilenee kohti talvea. Hinnan nousu yllätti, ja jos siihen eivät osanneet varautua eurooppalaiset valtiot ja energiayhtiöt, kuinka voisi odottaa, että ihmisetkään.

“Venäjän energia ei enää lämmitä eurooppalaisia koteja”

Energiakriisi koskee koko Eurooppaa ja johtuu tietenkin Venäjästä. On aika sopeutua maailmaan, jossa Venäjän halpa tuontienergia ei enää lämmitä eurooppalaisia koteja. Suomessa olemme tehneet monia asioita järkevämmin kuin vaikkapa Saksa. Olemme pitäneet parempaa huolta omavaraisuudestamme, luvittaneet ydinvoimaa ja irtautuneet fossiiliriippuvuudesta. Miten paljon pidemmällä olisimmekaan, jos viime vuosikymmeninä päästötöntä kotimaista ydinvoimaa ei olisi vastustettu niin hanakasti?

Eduskunnassa tunnistetaan hyvin ongelmat, liian kalliit hinnat. Se ei riitä, sillä tarvitaan myös ratkaisuja ja oikeita ulospääsyteitä. Velkaantunut valtio voi auttaa tuilla vain rajallisesti. Kokoomus on julkaissut kuusi lyhyen ja kuusi pitkän aikavälin ratkaisua, joilla sähkön hintaa saadaan laskettua ja markkinaa vakautettua. Tulevaisuudessa edullinen sähkö voisi olla Suomelle jopa kilpailuetu, kuten se on ollut investointeja houkuttelevalle Pohjois-Ruotsille.

Ensin hallituksen pitäisi onnistua EU-vaikuttamisessa. EU-tasolla tulisi erottaa sähkön ja kaasun hinta toisistaan ja asettaa sähkön tukkupörssiin hintakatto.

Sähkön riittävyyden turvaamiseksi meidän tulisi ottaa käyttöön nykyistä tehokkaammat ja kannustavammat kysyntäjoustot ja huolehdittava, että kaikki olemassa oleva kapasiteetti, myös tehoreservit, ovat käytössä.

“Suomi tarvitsee lisää kotimaista ydinvoimaa”

Viime kädessä sähkön korkea hinta johtuu siitä, että tuotantoa on liian vähän. Merkittävälle tuulivoiman lisäämiselle on iso markkinalähtöinen potentiaali ja paljon hankkeita odottaa jo lupaputkessa. Tuulivoimalat vaativat vastineekseen myös säästä riippumatonta tuotantoa. Sen edistämiseksi tarvitaan erillinen kapasiteettituki. Tällaisia tukimuotoja on käytössä muun muassa Iso-Britanniassa, joka on saanut yksityiset yhtiöt jälleen investoimaan uuteen ydinvoimaan.

Suomi tarvitsee lisää kotimaista ydinvoimaa. Tarvitaan yhteisymmärrys, että kriteerit täyttäville hankkeille myönnetään luvat. Ydinenergialaki ja STUK:n resurssit on uudistettava mahdollistamaan erityisesti uuden teknologian pienydinreaktoreiden hyödyntäminen. Lisäksi sähköpörssin hinnoittelumallia tulisi muokata siten, että kallein käytössä oleva sähköntuotantomuoto ei enää tulevaisuudessa yksin määrää sähkön pörssihintaa.

Puhtaan energian investointien nopea luvitus olisi nyt todella tärkeää. Vuosien lupabyrokratiasta pitää päästä eroon. Ratkaisuja on olemassa, kunhan vain olisi tarmokkuutta viedä niitä eteenpäin maamme johdossa.

Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja.