Vantaa-Kerava: Pelastustoimen tulevaisuuden haasteita
Valtakunnallisen kuntapohjaisen järjestelmän tuottamien tietojen mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan noin 2 300 uutta pelastajaa sekä vähintään 820 uutta sivutoimista pelastajaa ja sopimuspalokuntalaista nykyisen määrän päälle. Ongelmat koskevat kaikkia hyvinvointialueita.
Osaamisen ja koulutuksen ylläpito, riittävyys sekä henkilöstön vaihtuvuuden vaikutukset palveluiden tuottamiseen aiheuttavat paineita pelastustoimelle.
Tarvittavan pelastajamäärän lisäys edellyttää keskimäärin noin 6,6 miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta pelastusopistolle.
Hyvinvointialueiden kustannusten valtakunnallinen nousupaine on yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden panostukset pelastustoimen palveluihin ja rahoituksen riittävyyteen saadaan käyttöön ja arvioitavaksi vasta vuonna 2024.
Valtakunnallisen täydennyskoulutuksen tarjonta ei vastaa nykyistä tarvetta. Keskeisimpänä haasteena on ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Pelastajien koulutusta pitäisi olla myös Uudellamaalla alan vetovoiman säilymiseksi. Tällä hetkellä eräällä pelastajakurssilla valtion pelastusopistolla Kuopiossa on ainoastaan kaksi oppilasta Uudeltamaalta.
Tarjoamalla koulutusta myös Uudenmaan alueella pystyttäisiin koulutusta tehostamaan, jolloin myös alueelliseen resurssihaasteeseen pystyttäisiin vastaamaan paremmin. Pelastajan koulutukseen saataisiin alueellisesti helpommin hakijoita, mikäli koulutus toteutettaisiin myös Uudenmaan alueella – vastaamaan Etelä-Suomen tarpeisiin. Helsinki kouluttaa omaan tarpeeseen pelastaja-ensihoitajia noin 20 hlöä vuodessa. Kuopiossa sijaitsevalta pelastusopistolta valmistuu n. 100 pelastajaa vuodessa koko muun Suomen alueelle.
Mika Kasonen
Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuutettu
Vantaa-Keravan ja Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan puheenjohtaja