Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee puolustajansa
Rahaa on. Näillä sanoilla alkoivat Rinteen-Marinin hallituksen neuvottelut SDP:n johdolla vuonna 2019. Neljä vuotta myöhemmin jäljellä on 40 miljardia euroa lisää velkaa, rapistuvat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja korkokulut, jotka syövät pian jo peruskoulujen budjetin verran rahaa. Velkaantuminen oli valinta – koronasta tai sodasta ei vielä tuolloin ollut tietoakaan.
Nyt näemme, että velkaantuminen ja korkojen nousu jatkuu. SDP jakaa, keskusta takaa – ja lopulta sinä maksat.
Hallituksen omien suunnitelmien mukaan velkaantumista on tarkoitus jatkaa tulevina vuosina yli 10 miljardin euron vuositahtia – ihan ilman yhtään uutta kriisiä. Tällä kustannetaan jo koko Suomen maanpuolustus ja sisäinen turvallisuus poliiseineen päivineen.
On oikein, että koronapandemiassa tuettiin yrityksiä ja kotitalouksia kriisin yli. On oikein, että suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja pelastettiin. On oikein, että Suomen maanpuolustukseen ja varautumiseen on panostettu. Ongelma on siinä, että samaan aikaan julkisen talouden menoja ei ole kyetty priorisoimaan. Ongelma on siinä, että hallitus ei ole kyennyt rakenteellisiin uudistuksiin, joilla olisi vahvistettu talouskasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta.
10 000 miljoonaa euroa on valtava summa rahaa. Jos sadan euron seteleitä kasataan pinoksi, nousisi sen korkeus yli 10 kilometriin. Jos summa jaettaisiin tasaisesti suomalaisille vauvasta vaariin, ottaisi jokainen kontolleen 1800 euron vuosittaisen lisälaskun. Tämä kaikki vuosikymmenten aikana kertyneen vanhan velan päälle.
Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi puolustaa suhtautumalla välinpitämättömästi taloudenpitoon. SDP:n bluffi ja vastuuton velkapolitiikka johtavat siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut rapautuvat. Ihmisille uskotellaan, että nykylinjalla voitaisiin jatkaa hamaan tappiin. Se ei ole totta. Nyt jo palveluita rahoitetaan pysyvästi velalla.
Tämän päälle SDP on esittänyt oman veronkorotusohjelmansa, jolla yrittäjien verotusta kiristettäisiin usealla miljardilla eurolla vuodessa. Viime vuonna verohallinto keräsi veroja peräti 75,6 miljardia euroa. Olisiko vallankumouksellista ajatella, että tämä kenties jo riittäisi?
Vaikuttaa siltä, että nyt julkaistu veronkorotusohjelma on kuitenkin vasta alkua. SDP:n vaaliohjelmassa ja pääministeri Marinin puheissa unelmoidaan jo Tanskan veroasteesta, joka tarkoittaisin jopa 10 miljardin veronkorotuksia suomalaisille palkansaajille, eläkeläisille ja yrittäjille. Tanskalainen veromalli tarkoittaisi roimia veronkorotuksia varsinkin pieni- ja keskituloisille työntekijöille ja reipasta korotusta ruoan arvonlisäveroon.
Kokoomuksen tavoitteena pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sekä kasvattaa suomalaisten ostovoimaa ja elintasoa. Ainoa kestävä tie tähän on talouskasvun luominen. Se syntyy vain työnteosta ja yrittämisestä. SDP:n esittämät veronkorotukset yrittäjille ampuisivat talouskasvua jalkaan ja johtaisivat pahimmillaan suomalaisten irtisanomisiin. Yksikään kansakunta ei ole vaurastunut jatkuvilla veronkorotuksilla.
Kokoomus haluaa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta palveluineen säilyy myös seuraavan vaalikauden jälkeen. On selvää, että mikäli velkaantumista ei taiteta, vaikeutuu tärkeiden palveluiden kuten poliisin, terveydenhuollon ja koulutuksen järjestäminen. Tämä on tilanne jo nyt, eikä vain joskus tulevaisuudessa.
Jokainen ymmärtää, mitä korkojen nousu tarkoittaa ihmisille. Kukaan ei voi ylläpitää omaa elintasoaan kestävästi kasvavalla luottokorttivelalla ja pikavipeillä. Sama koskee valtiota. Kyse ei ole vain tulevaisuuden haasteesta, vaan akuutista ongelmasta juuri nyt. Korkomenot ovat jo nyt pois tärkeistä palveluista. Siksi suunta pitää kääntää.
Pelkästään valtion tänä vuonna maksamilla korkomenoilla voitaisiin maksaa yli 50 000 lähihoitajan palkat. Ennusteiden mukaan muutaman vuoden päästä korkoihin käytetään jo yhtä paljon euroja kuin maanpuolustukseen. Kokoomus käyttäisi nuo rahat mieluummin suomalaisten palveluihin, kuin syytäisi veronmaksajien varoja kansainvälisille pankkiireille.
Viisi vuotta sitten ollessani valtiovarainministeri painoimme velkaantumisen lasku-uralle ja saimme julkisen talouden jo lähes tasapainoon. Saimme vauhditettua talouskasvua ja vahvistettua työllisyyttä. Viime vaalikauden päätösten ansiosta tämäkin hallitus on päässyt paistattelemaan korkeilla työllisyysluvuilla.
Kokoomusta moititaan siitä, että puhumme säästämisestä. Mikäli toimeen ei tartuta nyt, joudutaan jatkossa reagoimaan vielä kovemmin.
Nyt on viimeinen hetki herätä. Ei ole oikeistolaisia tai vasemmistolaisia lukuja, eikä velkaantumista voida pysäyttää lisäämällä menoja. Velka on kuin lumelääke. Se voi tuntua hetkellisesti hyvältä, mutta asiat on hoidettava kuntoon ennen pitkää.
Vasemmistohallituksen resepteillä edessä on velkaantumista, veronkorotuksia ja hyvinvointiyhteiskunnan näivettymistä.
Ratkaisuksi kokoomus esittää ohjelmaa hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Se sisältää säätöjen lisäksi rakenteellisia uudistuksia talouskasvun, työllisyyden ja julkisen talouden vahvistamiseksi. Ohjelmamme on konkreettinen osoitus siitä, kuinka käärimällä hihat pystymme kääntämään Suomen suunnan.
Kokoomuksen näkemys seuraavan vaalikauden työlistasta löytyy vaaliohjelmastamme. Siinä kerromme konkreettisesti, millaista Suomea tavoittelemme ja millä keinoin. Talouspoliittinen ohjelmamme kertoo vieläkin konkreettisemmin, miten laitamme talouden kasvuun sekä tulot ja menot tasapainoon.
Kokoomuksen resepti hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi:
1. Laitamme tulot ja menot tasapainoon. Haluamme laittaa valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien menot tärkeysjärjestykseen. Säästöjä tehtäessä on huolehdittava, että yhteiskunnan tärkeimmille palveluille riittää rahaa jatkossakin. Kokoomus on osoittanut keinot, joilla julkinen talous voidaan laittaa tasapainoon leikkaamatta eläkkeistä, sosiaali- ja terveyspalveluista tai koulutuksesta.
2. Vauhditamme talouskasvua ja edistämme kilpailua. Haluamme panostaa mm. koulutukseen ja TKI-toimintaan, energiamurrokseen ja kansainväliseen rekrytointiin. Tarpeettomia normeja ja sääntelyä on purettava. Suomeen on houkuteltava takaisin energiaintensiivistä teollisuutta, mikä tuo mukanaan investointeja ja työpaikkoja. Samalla kotimaista omistajuutta täytyy vahvistaa. Työ tarvitsee myös tekijänsä: siksi Suomella ei ole varaa sulkea rajojaan työperäiseltä ja taloutta vahvistavalta maahanmuutolta.
3. Nostamme työllisyysastetta ja uudistamme työelämää. Haluamme tehdä työnteosta aina kannattavaa esimerkiksi keventämällä työn verotusta ja purkamalla kannustinloukkuja. Emme kevennä veroja velaksi. Lisätään sopimisen vapautta kaikilla työpaikoilla. Suomessa jokaisen työikäisen ja työkykyisen pitää käydä töissä.Tämä koskee sekä Suomeen muuttavia että täällä jo asuvia.