Tekoälyagentit järjestelmän hienosäädön osina
Tekoäly huuma pysyy edelleen yllä yhteiskunnassa. Tekoälystä ja tekoälyagenteista puhutaan vähän väliä eri foorumeilla ja tiedotuskanavilla. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan tekoälyä käyttää valtaosa työssäkäyvistä Suomessa [1].
Suomessa jo tiedotetaan jo ministeriön kolumnissa, että tekoäly tulee muuttamaan työelämää esim. tekoäly tulee joidenkin työtehtävien tilalle [2]. Tätä kehitystä ei sinänsä tule pelätä, koska puuduttavat ja vaaralliset työtehtävät on syytä automatisoida [3].
Ihmiset ovat historiassa olleet huolissaan eri teknologioiden lieveilmiöistä. Aikanaan pelättiin, että hissiaiheuttaisi pahoinvointia ja televiestintä johtaisin yksityisyyden menetykseen sekä moraaliseen turmeltumiseen jne. [4, s. 1010]. Me emme voi pysäyttää kehitystä, koska muuten lopetamme sen yhteiskunnallisen prosessin, jossa ratkaisemme elämän arjen ongelmia. Kysymys on lopulta siitä, että mikä on sitä kestävää kehitystä. Tärkeää on kuitenkin selvittää, että mitä tekoälyn ominaisuuksia ja toimintoja meidän kannattaa käyttää. Mitä tekoäly agentit voivat tehdä? Katsotaan hiukan tutkimuksia koskien terveydenhuoltoa:
Keskusteluagentit voivat kommunikoida tekstiviestien avulla ja suorittaa esimerkiksi terveyden seurantaa ja antaa terveydenhuollon neuvoja kaikenikäisille ihmisille [5]. Eräässä taksonomiassa on määritelty, että tekoäly agenteilla voidaan hoitaa vuorovaikutusta potilaisiin [6, s. 61]. Tämä tarkoittaa käytännössä, että tekoälyagenttia voidaan käyttää terveys tavoitteiden saavuttamiseen ihmisten varhaisessa neuvonnassa, diagnostiikan apuna, ennaltaehkäisyssä toiminnassa ja koulutuksessa [6]. Tekoälyagentti voidaan ottaa osaksi esim. seuraavia terveydenhoidon alueita: ihotautien erikoisalalla, sairaalassa yleisesti, kardiologiassa, mielenterveyden hoidossa, ravitsemukseen liittyvässä toiminnassa, yleislääketieteessä, endokrinologiassa, neurologiassa sekä yleisesti terapiaan liittyvä toiminnassa [6, s. 61]. Karkeasti voidaan sanoa, että tekoälyagentin tehtävä on dialogin tekeminen sekä interaktio terveydenhuollon asiakkaan sekä terveydenhuollon ammattilaisen välillä.
Kuitenkin tekoäly tullaan hyödyntämään muualla kuin terveydenhuollossa. Minä voin hiukan sivuta, että mitä Suomessa yleisesti toivotaan.
Mitä Suomessa toivotaan?
Katsotaan mitä voimme löytää julkisista asiakirjoista. Muutoksenhakulautakunta SAMU toivoo tekoälystä heille prosessilta ratkaisua työkuorman käsittelyyn: “Lautakunta etsii aktiivisesti keinoja toimintansa tehostamiseen esim. päätöksenteon automatisoinnin ja tekoälyn hyödyntämisen kautta ja huolehtii käsittelyjärjestelmien toimintavarmuudesta. Lautakunta nimeää näitä asioita edistämään digivastuuhenkilön “[7]. Yleisesti Suomessa julkinen sektori valmistautuu käyttämään tekoälyä prosesseissaan [8]. Yleisesti ottaen tekoäly tulee koskettamaan koko yhteiskuntaa. Generatiivisen tekoälyn osalta on tärkeää opettaa opiskelijoille tulkitsemaan tekoälyn antamia vastauksia ja toimimaan tulkitsijoina esim. koskien ChatGPT:in käyttöä [9].
Yleisesti ottaen tekoälyagenttien hyödyntämistä toivotaan Suomen julkishallinnolle [10]. Kyseessä ei ole yksittäisen työkalun käyttöönotosta, vaan laajemmasta hallinnon uudistamisesta koskien päätöksien valmistelua ja palveluiden tuottamista [10]. Tekoälyn avulla voidaan varmistaa palveluiden jatkuminen julkisella sektorilla, kun kaikkiin eläkkeelle jäävien tilanne ei voida tällä hetkellä palkata uusia henkilöitä [10]. Kuitenkin vastuu päätöksistä on syytä säilyttää viime kädessä ihmiselle, mutta esim. oikeuslaitoksessa käräjätuomareille päätöksiä valmistelee esim. käräjäsihteerit jne. Niin kyseessä on vain aikaa vievän työn osien automatisointia. Tekoälyagenteille voidaan siis antaa tietojen kerääminen, systematisointi sekä asioiden esikäsittely. Sitten antaa työkalu, joka hoitaa viestintää asiakasrajapinnassa.
Yksityisellä sektorilla käytetään tekoälyagentteja jo tietokonekoodin auditoimiseen [11]. Yksityisen sektori on käytännössä se esikuva julkiselle hallinnolle, että miten tekoälyä ja tekoälyagentteja voidaan ottaa käyttöön julkishallinnossa [12]. Santos ym. [12] antavat käytännön suosituksen: ”yksityisellä sektorilla ihmisten ja tekoälyn välisestä vuorovaikutuksesta saadut oivallukset voidaan siirtää julkishallintoon, jotta niitä voidaan hyödyntää organisaation suorituskyvyn parantamisessa, hallituksen päätöksenteossa, julkisten palvelujen tarjoamisessa sekä taloudellisen ja sosiaalisen arvon luomisessa” (käännös) [s. 77]. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa julkista sektoria sekä yskitystä sektoria [13]. Samalla voidaan personalisoida palveluita eri ihmisille sopiviksi sekä saavuttaa tarkkuutta asioissa [13], jotka ovat ihmiselle liian puuduttavia.
Tekoälyasetus (2024/1689) [14]
Säätelyllä on yksi keskeinen rooli siinä, että takaamme palvelun laadun sekä rajan. Laki on asetettu rajaksi toiminnalle mitä yhteiskuntamme pitää ihmistä vahingoittavana, mutta myös että voidaan selventää sääntöjä mikä on sallittua ja missä kohtaa on vapaus itsesäätelyllä hoitaa toimintaa.
Tekoälyasetus (2024/1689) asettaa laatuvaatimuksia ja kyberturvallisuusvaatimuksia tekoälylle artiklassa 15. Asetuksen (2024/1689) artiklassa 14 on määritelty, että tekoälyn toimintaa tulee ihmisen valvoa, kun jos toiminnalla on vaikutusta esim. ihmisten fundamentaalisiin perusoikeuksiin. Eurooppa-oikeudessa on jo alettu määrittelemään laatu ja turvallisuusvaatimuksia tekoälylle. Jotka ovat sinänsä tärkeitä, koska hyvä hallinto edellyttää, että toiminta on eettisesti kestävää. Suomessa on säädetty laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025), että tietosuojavaltuutetun tulee valvoa tietosuoja-asetuksen (2016/679) toteutumista tekoälytuotteissa lain (1377/2025) 2 luvun 4 §:ssä.
Tekoälyasetus antaa ohjelmiston kehittäjille oikeuden itse arvioida tekoälyn luettavuutta tai antaa sen arviointi riippumattomalle arviointilaitokselle [15]. Tekoäly asetus on kuitenkin tuore, ja säätely korjautuu ajan kanssa vastaamaan ihmisten tarpeita. Keskustelu on vielä tieteessä kesken, että miten tekoäly pitäisi määritellä [16]. Osa tutkijoista sanoo, että yhtenäistä käsitettä ei vielä ole [17], [18], [19], [20], [21] ja se on tuo sääntely haasteita päättäjille, kun selkeää tekoäly määritelmää ei vielä ole olemassa [16, s. 2]. Siksi tekoäly keskusteluun on syytä ottaa mukaan tutkimuslaitoksien, yliopistojen ja viranomaisten lisäksi ne yritykset, jotka työskentelevät tekoälyn kanssa. Käsityksemme edistyvät sitä mukaan, kun uusia läpi murtoja tehdään ja täten säätelyn pöydälle saadaan uusin empiirinen tieto siitä mitä tekoäly ajatellaan tällä hetkellä olevan, mitä se voi todella tehdä, mihin se ei pysty ja mikä on vielä hypoteettisesti lupaa tulevaisuutta.
Tekoälyagenttien suunnittelussa huomioon otettava
Tekoälyagentit, joita käytetään chat keskusteluissa ja muualla simuloimaan ihmismäistä käytöstä (antropomorfismia) niin niiden suunnittelussa on otettava huomioon tämä ”outo laakso” ilmiö [22], [23]. Outo laakso teoria (uncanny valley theory) opettaa meille, että ihmisille voi tulla hyljeksintä reaktio evolutiivisen ominaisuuden takia, jos tekoäly on liian ihmismäinen muttei kuitenkaan ”ihminen, jota me pidämme täytenä ihmisenä” [24], [25], [26] .
Tietoturva eli kyberturvallisuushaasteet on myös otettava huomioon laaja-alaisesti tekoälyagenteissa [27]. Samalla tavalla kuin ihmistä voi kognitiivisesti manipuloida [28], niin tekoälyssä on tämä sama haaste [29]. Teknisesti järjestelmät saadaan hyväksyttävälle tasolle, että pienet jäännösriskit voidaan hyväksyä. Minun tiedossani ei ole ja kuten ei ole professori Ted G. Lewiksen tiedossa 100 % teknisesti turvallista järjestelmää [30, s. 431]. Siksi on keskeistä puhua resilienssistä ja laadusta, jossa järjestelmä pystytään pitämään toimintakykyisenä ja turvallisuushaasteisiin reagoidaan siltä osin mitä niitä voidaan ennalta ehkäistä, torjua, vähentää riskejä sekä toipua realisoituneista tilanteista. Vielä ei ole yleistä turvallisuusteoriaa, josta voisi johtaa selvät hypoteesit miten turvallisia eri järjestelmät ovat [31] . Kuitenkin turvallisuus lähtee siitä, että on turvallisuuspolitiikka [30, s. 435]. Turvallisuuspolitiikka antaa oikeutuksen tehdä turvallisuutta yksityisellä sektorilla ja julkisella sektorilla. Tekoälyagentteja sekä tekoäly on syytä pitää tulevaisuuden maailman jatkumona, jossa tekoälylle annettaan rooli järjestelmän sisäisinä prosesseina, jossa järjestelmää hieno säädetään laadukkaammaksi tekoälyn ja tekoälyagenttien avulla. Kuitenkin meidän pitää valvoa miten tekoäly ja tekoälyagentit toimivat ja ihmisellä on edelleen tärkeä rooli järjestelmien eettisyyden takaamisessa.
Lopuksi
Tätä keskustelua ei voi käydä ”kyllä” tai ”ei” teeseillä, vaan faktapohjaisesti meidän tulee havaita mikä toimii, mikä on lupaavaa ja mikä ei toimi. Tämä keskustelu on osa sitä työtä, jossa me jatkamme teknologisinten mullistuksien käyttöönottoa, jotta olemme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategian mukaisesti teknologian edellä kävijöitä. Samoin on syytä edistää tekoälyn käyttöönoton jatkamista, kun se on kirjattu kokoomuksen tavoiteohjelmaan [32].
Mikko Luomala
Tarkastuslautakunnan varajäsen | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Kirjallisuus
[1] P. Kangassalo, “Valtaosa työssä käyvistä hyödyntää tekoälyä – neljä viidestä arvioi töiden nopeutuvan.” Accessed: Oct. 11, 2026. [Online]. Available: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2026/Valtaosa-tyoessae-kaeyvistae-hyoedyntaeae-tekoaelyae-neljae-viidestae-arvioi-toeiden-nopeutuvan
[2] E. Pylkkänen, “Tekoälystä saa tuottavuushyötyjä vain oppimalla uutta ja pois vanhasta,” työ- ja elinkeinoministeriö. Accessed: Oct. 14, 2026. [Online]. Available: https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tekoalysta-saa-tuottavuushyotyja-vain-oppimalla-uutta-ja-pois-vanhasta
[3] S. Biswas, “AI Is Making Frontline Workers’ Jobs Safer and More Accessible.” Accessed: Oct. 14, 2026. [Online]. Available: https://hbr.org/sponsored/2024/10/ai-is-making-frontline-workers-jobs-safer-and-more-accessible
[4] S. J. . Russell et al., Artificial intelligence : a modern approach, 4th ed. Pearson, 2021. Accessed: Oct. 11, 2026. [Online]. Available: https://aima.cs.berkeley.edu/
[5] C. Lisetti, U. Yasavur, C. Leon, R. Amini, N. Rishe, and U. Visser, “Building an On-Demand Avatar-Based Health Intervention for Behavior Change,” Proceedings of the 25th International Florida Artificial Intelligence Research Society Conference, FLAIRS-25, Jan. 2012.
[6] J. L. Z. Montenegro, C. A. da Costa, and R. da Rosa Righi, “Survey of conversational agents in health,” Expert Syst. Appl., vol. 129, pp. 56–67, Sep. 2019, doi: 10.1016/j.eswa.2019.03.054.
[7] Sosiaali- ja terveysministeriö, “Sosiaali- ja terveysministeriön tilinpäätöskannanotto sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan (samu) toiminnasta vuodelta 2025,” Helsinki, 2026. Accessed: Oct. 13, 2026. [Online]. Available: https://stm.fi/documents/1271139/264735928/SAMU+tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6skannanotto+2025.pdf/d1a5ea87-b272-fe5d-8af4-5826dd9fac59?version=1.1&t=1781519288758
[8] Valtiovarainministeriö, “Julkinen sektori valmistautuu tekoälyn laajamittaiseen hyödyntämiseen.” Accessed: Oct. 20, 2026. [Online]. Available: https://vm.fi/-/julkinen-sektori-valmistautuu-tekoalyn-laajamittaiseen-hyodyntamiseen
[9] T. K. F. Chiu, “The impact of Generative AI (GenAI) on practices, policies and research direction in education: a case of ChatGPT and Midjourney,” Interactive Learning Environments, vol. 32, no. 10, pp. 6187–6203, Nov. 2024, doi: 10.1080/10494820.2023.2253861.
[10] E. Hartikainen, T. Helasvuo, A. Helin, V. Hotti, A. Immonen, and T. Impiö, Agenttinen Suomi : Kohti tekoälyagenttien hyödyntämistä julkisessa hallinnossa. Helsinki: Valtiovarainministeriön julkaisuja, 2026. Accessed: Oct. 25, 2026. [Online]. Available: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-431-8
[11] Z. Ye et al., “Vero: Can AI Agents Build Formally Verified Software Repositories?,” 2026. [Online]. Available: https://arxiv.org/abs/2608.13522
[12] R. Santos, A. Brandão, B. Veloso, and P. Popoli, “The use of AI in government and its risks: lessons from the private sector,” Transforming Government: People, Process and Policy, vol. 20, no. 1, pp. 77–97, Apr. 2026, doi: 10.1108/TG-02-2024-0038.
[13] L. Judijanto, “Literature review on the implementation of ai and automation in the public and private sectors,” International journal of economic literature (injole), vol. 2, no. 7, Feb. 2026, Accessed: Oct. 26, 2026. [Online]. Available: https://sociohum.net/index.php/INJOLE/article/view/1088
[14] Euroopan komissio, “AI Act.” Accessed: Oct. 20, 2026. [Online]. Available: https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/regulatory-framework-ai
[15] J. Laux, S. Wachter, and B. Mittelstadt, “Trustworthy artificial intelligence and the European Union AI act: On the conflation of trustworthiness and acceptability of risk,” Regul. Gov., vol. 18, no. 1, pp. 3–32, Jan. 2024, doi: 10.1111/rego.12512.
[16] C. Collins, D. Dennehy, K. Conboy, and P. Mikalef, “Artificial intelligence in information systems research: A systematic literature review and research agenda,” Int. J. Inf. Manage., vol. 60, p. 102383, Oct. 2021, doi: 10.1016/j.ijinfomgt.2021.102383.
[17] J. F. Allen, “AI Growing Up: The Changes and Opportunities,” AI Mag., vol. 19, no. 4, pp. 13–23, Dec. 1998, doi: 10.1609/aimag.v19i4.1422.
[18] S. Bhatnagar et al., “Mapping Intelligence: Requirements and Possibilities,” 2018, pp. 117–135. doi: 10.1007/978-3-319-96448-5_13.
[19] R. Brachman, “(AA) AI more than the sum of its parts,” AI Mag., vol. 27, pp. 19–34, Dec. 2006, doi: 10.1609/aimag.v27i4.1907.
[20] H. A. Simon et al., “AI’s greatest trends and controversies,” IEEE Intell. Syst., vol. 15, no. 1, pp. 8–17, Jan. 2000, doi: 10.1109/5254.820322.
[21] N. J. Nilsson, “The quest for artificial intelligence,” Web Version, Print version published by Cambridge University Press, http://www. cambridge. org/us/0521122937, 2009.
[22] M. M. Mariani, N. Hashemi, and J. Wirtz, “Artificial intelligence empowered conversational agents: A systematic literature review and research agenda,” J. Bus. Res., vol. 161, p. 113838, Jun. 2023, doi: 10.1016/j.jbusres.2023.113838.
[23] M. Skjuve, I. M. Haugstveit, A. Følstad, and P. B. Brandtzaeg, “Help! Is my chatbot falling into the uncanny valley? An empirical study of user experience in human-chatbot interaction,” Human Technology, pp. 30–54, Feb. 2019, doi: 10.17011/ht/urn.201902201607.
[24] C.-C. Ho and K. F. MacDorman, “Revisiting the uncanny valley theory: Developing and validating an alternative to the Godspeed indices,” Comput. Human Behav., vol. 26, no. 6, pp. 1508–1518, Nov. 2010, doi: 10.1016/j.chb.2010.05.015.
[25] A. M. Rosenthal-von der Pütten, N. C. Krämer, S. Maderwald, M. Brand, and F. Grabenhorst, “Neural Mechanisms for Accepting and Rejecting Artificial Social Partners in the Uncanny Valley,” The Journal of Neuroscience, vol. 39, no. 33, pp. 6555–6570, Aug. 2019, doi: 10.1523/JNEUROSCI.2956-18.2019.
[26] K. F. MacDorman and D. Chattopadhyay, “Reducing consistency in human realism increases the uncanny valley effect; increasing category uncertainty does not,” Cognition, vol. 146, pp. 190–205, Jan. 2016, doi: 10.1016/j.cognition.2015.09.019.
[27] Traficom and Huoltovarmuuskeskus, “Tekoälyagenttien kyberturvallisuus – Ohjeistus tekoälyagenttien turvalliseen suunnitteluun ja toteutukseen,” 2026. Accessed: Oct. 25, 2026. [Online]. Available: https://traficom.fi/files/media/publication/TRAFICOM_Teko%C3%A4lyagenttien_kyberturvallisuus.pdf
[28] M. Luomala and J. Naarmala, “Cognitive Deception: Cognitive Hacking Phenomenon and Cognitive Security,” European Conference on Cyber Warfare and Security, vol. 25, no. 1, pp. 433–442, Jun. 2026, doi: 10.34190/eccws.25.1.4758.
[29] T. Geng, Z. Xu, Y. Qu, and W. E. Wong, “Prompt Injection Attacks on Large Language Models: A Survey of Attack Methods, Root Causes, and Defense Strategies,” Computers, Materials & Continua, vol. 87, no. 1, pp. 1–10, 2026, doi: 10.32604/cmc.2025.074081.
[30] T. Lewis, Critical Infrastructure Protection in Homeland Security: Defending a Networked Nation. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc., 2006. doi: 10.1002/0471789542.
[31] M. Luomala, “Evaluation of Efficiency of Cybersecurity,” Master’s Thesis, University of Tartu, Institute of Computer Science, Tartu, 2018. Accessed: Apr. 16, 2026. [Online]. Available: https://thesis.cs.ut.ee/29236030-922b-4554-9b55-818ca6abfe9d
[32] Kokoomus, “Kansallisen Kokoomuksen tavoiteohjelma 2026 – VAPAUS ONNISTUA, VASTUU HUOLEHTIA – Kohti vapaampaa, vakaampaa ja vauraampaa Suomea,” 2026. Accessed: Oct. 20, 2026. [Online]. Available: https://www.kokoomus.fi/wp-content/uploads/2026/06/Tavoiteohjelma-HYVAKSYTTY.pdf